Konfliktit ja ilmastokriisi ovat ajaneet miljoonat ruokapulaan Keski-Sahelissa

Afrikassa keskisen Sahelin alueella aseellisten ryhmien hyökkäykset vaikeuttavat jo valmiiksi hauraiden yhteisöjen elinkeinoja. YK-järjestöt muistuttavat, että ellei kriisin juurisyihin puututa, ihmiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi.

Ruokapulasta kärsivien määrä on noussut vuoden sisällä nopeasti keskisen Sahelin alueella. Tilanne voi pahentua, ellei kansainvälinen yhteisö toimi nyt, varoitti kolme YK-järjestöä eilen.

3,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee Keski-Sahelissa välitöntä ruoka-apua, vaikka maataloustuotanto oli tyydyttävällä tasolla. Koko Länsi-Afrikan alueella ruokapulan vaarassa olevien määrä voi nousta tänä vuonna 14,4 miljoonaan, mikä olisi korkein luku sitten vuoden 2012.

”Ruokaturvan epävarmuudesta kärsivien ihmisten määrä on kaksinkertaistunut sadonkorjuun jälkeen, vaikka sen pitäisi pudota. Ellemme toimi nyt, kokonainen sukupolvi on vaarassa”, sanoi Maailman ruokaohjelman (WFP) aluejohtaja Chris Nikoi tiedotteessa eilen.

Sahel on Atlantilta Punaisellemerelle ulottuva puolikuiva alue Saharan autiomaan eteläosissa. Avustusjärjestöille suurimpia huolenaiheita ovat Burkina Faso, Mali ja Niger, joissa konflikti ja sen vaikutukset ovat suurin syy ruokaturvan epävarmuuteen. Ääriliikkeiden hyökkäykset ovat kasvaneet maissa viime aikoina, ja lisäksi alueella on myös paikallisia konflikteja.

Esimerkiksi Burkina Fasossa viime vuoden aikana maan sisäisten pakolaisten määrä kuusinkertaistui yli 560 000:een, WFP kertoo.

Ilmastonmuutos häiritsee jo valmiiksi hauraita elinkeinoja. Karja joutuu lähtemään uusille laidunmaille aikaisemmin kuin oli tarkoitus, mutta siirtoja sekä veden ja rehun saantia vaikeuttavat konfliktit ja ryöstely. Kun eläimet keskitetään turvallisemmille alueille, riskinä ovat paimentolaisten ja viljelijöiden väliset konfliktit.

Esimerkiksi WFP välitti tukea yhteensä 1,4 miljoonalle ihmiselle kolmessa maassa joulukuussa. Välittömän hätäavun lisäksi alueella tarvitaan kuitenkin investointeja maaseudun elinkeinoihin ja sosiaalipalveluihin, jotta sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta voitaisiin vahvistaa ja rauhalle luoda edellytyksiä, YK-järjestöt sanovat.

”Ellemme puutu kriisien juurisyihin, miljoonat haavoittuvat paimentolaiset ja maanviljelijä-paimentolaiset tarvitsevat hätäapua joka vuosi, kuten kävi vuonna 2019 ja kuten käy vuonna 2020”, muistutti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön koordinaattori Robert Guei.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!