Raportti: Yritysten ihmisoikeusloukkauksia vastustavat aktivistit yhä useammin hyökkäysten kohteena

Kansainvälinen Business & Human Rights Resource Centre -järjestö on listannut viidessä vuodessa yli 2 000 ihmisoikeuspuolustajiin kohdistunutta hyökkäystä. Taustalla on sen mukaan usein ajattelu, joka asettaa taloudelliset hyödyt ympäristön ja ihmisoikeuksien suojelun edelle.

Viime vuonna tapahtui ainakin 572 hyökkäystä ihmisoikeuspuolustajia vastaan ympäri maailman. Määrä on kasvanut, kertoo kansainvälinen järjestö Business & Human Rights Resource Centre (BHRRC) tuoreessa katsauksessaan.

BHRRC tutkii tapauksia, joissa hyökkäyksen kohteeksi joutuneet aktivistit ovat nostaneet esiin nimenomaan yritystoimintaan liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Hyökkäyksiksi se laskee esimerkiksi vähäisin perustein nostetut oikeusjutut, mielivaltaiset pidätykset, tappouhkaukset, pahoinpitelyt ja tapot.

Raportin mukaan vuosina 2015–2019 on dokumentoitu yli 2 000 hyökkäystä. Viime vuonna hyökkäykset lisääntyivät 16 prosenttia edellisvuodesta.

Vaarallisin alue on Latinalainen Amerikka, jonka myös murhattuja aktivisteja listaava Global Witness -järjestö on määritellyt vaarallisimmaksi ihmisoikeuspuolustajille.

Myös Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Itä-Euroopassa ja Venäjällä oli paljon hyökkäyksiä. Maista pahimpia olivat Honduras, Kolumbia, Meksiko, Venäjä ja Intia.

Eniten hyökkäyksiä oli kaivos- ja agribisnessektorilla, jätehuoltoalalla, uusiutuvan energian sektorilla sekä rakennusalalla. Jätealan yleisyyttä selittävät Venäjän protestit avoimia kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelylaitoksia vastaan.

Yhtenä trendinä on havaittu myös hyökkäykset työntekijöiden oikeuksien puolustajia vastaan. Esimerkiksi Bangladeshissa yli 12 000 vaateteollisuuden työntekijää erotettiin heidän protestoituaan palkkojensa puolesta tammikuussa 2019.

Järjestön mukaan hyökkäysten taustasyynä on se, etteivät valtiot pysty suojelemaan riittävästi ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Ne noudattavat mieluummin ajatusmallia, jossa investoinnit ja taloudellinen hyöty asetetaan ympäristön ja ihmisoikeuksien edelle.

”Tämä näkyy heikkona sääntelynä sekä olemassa olevien lakien ja kansainvälisten normien huonona toimeenpanona”, raportissa todetaan.

BHRRC muistuttaa yritysten velvollisuudesta huomioida ihmisoikeudet tuotantoketjussaan. Myös valtioiden toimissa on parantamisen varaa.

”Hallitusten on tehtävä enemmän ja puututtava hyökkäysten taustasyihin painottamalla vahvaa oikeudellista ihmisoikeuksien ja ympäristön suojaa sekä lakeja, jotka tunnistavat ihmisoikeuspuolustajien roolin”, vaatii BHRRC:n projektijohtaja Ana Zbona tiedotteessa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!