YK:n lastenjärjestö moittii Suomea turvapaikanhakijalasten huonosta kohtelusta

Yksikään Pohjoismaa ei ole onnistunut varmistamaan turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumista, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef tuoreessa tutkimuksessaan. Suomea kritisoidaan muun muassa siitä, ettei se ymmärrä lapsen oikeuksien sopimuksen ylittävän kansallisen lainsäädännön.

Suomi ja muut Pohjoismaat saavat kovaa kritiikkiä YK:n lastenjärjestön Unicefin tuoreessa tutkimuksessa (pdf) turvapaikanhakijalasten kehnosta kohtelusta.

Tutkimuksen mukaan yksikään Pohjoismaa ei ole onnistunut varmistamaan turvapaikanhakijalasten oikeuksien toteutumista, vaikka juuri niillä olisi kaikki edellytykset onnistua siinä.

Suomea kritisoidaan esimerkiksi siitä, että se käännyttää jatkuvasti alaikäisiä maihin, joiden turvallisuus on kyseenalainen. Lapsen etua ei sen mukaan huomioida riittävän hyvin päätöksissä. Suomen pitäisikin luoda laatukriteerit lapsen edun huomioimiselle turvapaikkaprosessissa, tutkimuksessa suositellaan.

Myös lasten säilöönottoon liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä pitäisi muuttaa. Suomi ottaa lapsia säilöön, vaikka se on YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan vastoin lapsen oikeuksien sopimusta.

”Yksikään suomalainen viranomainen ei hyväksyisi tilannetta, jos kyseessä olisi suomalainen lapsi. Lukuisten tutkimusten mukaan säilöönotto on erittäin vahingollista turvapaikanhakijalapsen kehitykselle”, sanoo Suomen Unicefin kotimaan vaikuttamisen päällikkö Mirella Huttunen tiedotteessa.

Raportti nostaa esiin myös laajempia ongelmia Suomen turvapaikkalainsäädännössä ja -käytännöissä. Sen mukaan Suomessa ei ymmärretä, että lapsen oikeuksien sopimus ylittää kansallisen lainsäädännön eikä muutenkaan osata kohdalla lasta nimenomaan lapsena.

”Asioiden tärkeysjärjestys on väärä: kansainvälistä suojelua hakeva lapsi nähdään ensisijaisesti turvapaikanhakijana, vaikka hän on ensisijaisesti lapsi. Tämä on johtanut siihen, että turvapaikanhakijalapset ovat menettäneet heille kuuluvat lapsen oikeudet ja tästä on tullut yleisesti hyväksyttävä tapa ajatella ja toimia”, Huttunen luonnehtii.

Tutkimuksessa analysoitiin lainsäädäntöä sekä haastateltiin asiantuntijoita. Tarkoituksena oli selvittää turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksien toteutumista vuodesta 2015 alkaen, jolloin Pohjoismaihin saapui poikkeuksellisen paljon hakijoita.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!