Selvitys: Ihmiskaupan uhrit jäävät Suomessa herkästi ilman apua

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan viranomaisapu ei tavoita läheskään kaikkia ihmiskaupan uhreja. Samaa mieltä ovat uhrien parissa toimivat järjestöt.

Ihmiskaupan uhrien auttamista säätelevä laki ei toimi, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu tuoreessa selvityksessään. 

Yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin kanssa tehdyn selvityksen mukaan Suomessa on haasteita etenkin kunnissa pysyvämmin asuvien ihmiskaupan uhrien auttamisessa. Kuntien sosiaali- ja terveystoimi ei tunne ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa laki eivätkä uhrit usein saa palveluita.

Ihmiskaupan uhrien auttamisesta säätelee Suomessa vastaanottolaki. Suomessa on myös ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jota pyörittää Joutsenon vastaanottokeskus. Siinä oli Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuoden lopulla 322 asiakasta, enemmän kuin koskaan aiemmin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakirja- ja haastatteluaineistoon perustuvan selvityksen mukaan keskus tekee kyllä hyvää työtä, mutta auttamisjärjestelmän tarjoama viranomaisapu ei tavoita kaikkia apua tarvitsevia ihmiskaupan uhreja eivätkä kaikki pääse järjestelmään. Jotkut uhreista poistetaan auttamisjärjestelmästä esimerkiksi rikosnimikkeen tai syytteen muuttumisen vuoksi. Kaikki uhrit eivät edes hae viranomaisavun piiriin.

Selvityksen mukaan ihmiskaupan uhrien auttamisesta olisi tärkeää säätää erillislaki, antaa laista ohje kunnille sekä parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. 

Selvityksen tulokset eivät olleet yllätys myöskään ihmiskaupan uhrien parissa toimiville järjestöille. Niiden mielestä selvitystä pitäisi jatkossa käyttää jatkossa uhrien aseman parantamisessa. 

”Tällä hetkellä ihmiskaupan uhrien asema auttamisjärjestelmän ja kuntien asiakkaana on epäyhdenvertainen, alueelliset erot ovat isoja ja palvelujen saanti on epävarmaa. Uhrit jäävät usein liian yksin selviytymään erittäin haasteellisesta elämäntilanteesta, vaikka muodollisesti ovatkin oikeutettuja kunnan palveluihin”, Pro-tukipisteen, Pakolaisneuvonnan, Monika-naisten ja Rikosuhripäivystyksen julkaisemassa tiedotteessa sanotaan.

Järjestöt ovat huolissaan myös siitä, että monet uhrit eivät hakeudu viranomaisavun piiriin. Niiden selvitysten mukaan pelkästään tämän vuoden helmikuusta alkaen on tunnistettu 12 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria, joista vain neljä on suostunut hakemaan apua viranomaisilta. Syynä on esimerkiksi pelko ja epävarmuus seurauksista itselle tai läheisille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!