YK:n luontokokous alkaa, mutta edes puheenjohtajamaa ei ole jättänyt suunnitelmaansa siitä, miten luontokato torjutaan

Maailman maat sopivat kaksi vuotta sitten, että maailman maa- ja merialueista 30 prosenttia suojellaan. Tänä vuonna on tarkoitus keskustella toimeenpanosta, mutta vasta 25 maata sekä EU ovat jättäneet suunnitelmansa siitä, miten se tehdään.

Kolumbian Calissa alkaa ensi maanantaina YK:n luontokokous, jossa on määrä sopia, miten maailman maat torjuvat etenevää luontokatoa käytännössä. Tulokset uhkaavat kuitenkin jäädä laihoiksi, sillä yli 85 prosenttia osallistujamaista ei ole jättänyt kansallista suunnitelmaansa, kertovat brittilehti The Guardian sekä ilmastouutissivusto Carbon Brief selvityksessään.

Kyseessä on niin sanotun Kunming-Montrealin luontokehyksen seurantakokous. Kehyksestä sovittiin joulukuussa 2022, ja siinä ovat mukana lähes kaikki maailman maat. Sen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu, että maailman maa- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia ja heikentyneistä ekosysteemeistä 30 prosenttia ennallistetaan vuoteen 2030 mennessä.

Tänä vuonna on määrä sopia toimeenpanosta ja seurannasta. Maiden piti jättää kokoukseen mennessä suunnitelmansa siitä, mitä ne aikovat tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi.

The Guardianin ja Carbon Briefin tiistaina julkaisemien tietojen mukaan vasta 25 maata sekä Euroopan unioni ovat kuitenkin jättäneet suunnitelmansa – 170 maata ei. Ympäristöministeriöiden edustajat ovat niiden mukaan vedonneet ”teknisiin vaikeuksiin” ja ”rakenteellisiin esteisiin”.

Carbon Briefin ja The Guardianin mukaan niistä 17 maasta, joissa on 70 prosenttia maapallon biodiversiteetistä, vasta viisi on jättänyt suunnitelmansa ja antanut uusia lupauksia.

Esimerkiksi Brasilia, Peru ja Kolumbia, joiden alueella sijaitsee suurin osa Amazonin sademetsästä, eivät ole jättäneet uutta suunnitelmaa. Kolumbia on kokouksen puheenjohtajamaa.

G7-maista vasta neljä on jättänyt suunnitelmansa. Saksa ja Iso-Britannia eivät ole jättäneet suunnitelmaansa ja Yhdysvallat ei ole mukana.

Suomen suunnitelman päivitys on poliittisessa käsittelyssä, mutta luonnokset on toimitettu sihteeristölle, kertoo ympäristöministeriö. Sen mukaan 29 maata on toimittanut suunnitelmansa eteenpäin ja 90 maata on jakanut kansalliset tavoitteensa tiedoksi lokakuun puoliväliin mennessä.

Kunmingin-Montrealin luontokehystä on pidetty painoarvoltaan yhtä tärkeänä kuin Pariisi ilmastosopimusta, sillä se pyrkii torjumaan katastrofaalisiin mittasuhteisiin paisunutta luontokatoa. Maapallon luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia on sukupuuttouhassa. Ympäristöjärjestö WWF kertoi viime viikolla, että maapallon selkärankaisten eläinpopulaatioiden kannat ovat pienentyneet keskimäärin peräti 73 prosenttia vuosina 1970–2020.

Kansalliset suunnitelmat palvelevat samaa tehtävää kuin Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät vastaavat suunnitelmat, mutta erona on, että ne eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Calin luontokokous järjestetään 21.10.–1.11.2024. 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!