Pääosa Suomen kahdenvälisestä avusta Zimbabwelle on annettu kehitysluottoina, joista jopa 90 prosenttia palasi takaisin Suomeen hankintoina tai palkkioina. Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto teettää kesällä Zimbabwen luotto-ohjelmastaan ulkopuolisen arvioinnin.
Zimbabwe käyttää viisi kertaa enemmän rahaa velkojensa takaisinmaksuun kuin koulutukseen ja terveydenhoitoon eli noin 2,5 miljardia markkaa. Maan ulkomaanvelka on arvioitu 24 miljardiksi markaksi. Zimbabwen dollari devalvoitui muutama vuosi sitten 74 prosenttia Aasian finanssikriisin aikana ja on ollut sen jälkeen jatkuvassa alamäessä. Samaan aikaan maan inflaatio on noussut 60 prosenttiin.
Suomi on myöntänyt vuodesta 1982 alkaen Zimbabwelle 8 eri kehitysluottoa, yhteensä 345 miljoonan markan arvosta. Zimbabwe oli vuoden 1999 loppuun mennessä lyhentänyt kuuliaisesti luottojaan Suomen valtiolle 78,85 miljoonalla markalla.
Zimbabwen kehitysluotto-ohjelma on erikoinen hanke Suomen eteläiseen Afrikkaan suuntamassa kahdenvälisessä avussa, sillä suuri osa kehitysluotoista suunnattiin yksityiselle sektorille infrastruktuurihankkeisiin ja ne olivat sidottuja lähes kokonaan hankintoihin Suomesta.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto on tilannut Zimbabwen kehitysluotoistaan ulkopuolisen arvioinnin. Kehitysyhteistyöosaston evaluaatioyksikön päällikön Sakari Eräpohjan mukaan arvioinnin tulisi valmistua syyskuun loppuun mennessä.
”Lähetystömme ohjeita seuraten evaluointitiimi ei kuitenkaan lähde Zimbabween ennen vaaleja epävakaan poliittisen tilanteen vuoksi”, Eräpohja kertoo.
Eräpohja pitää Zimbabwen kehitysluotto-ohjelmaa sikäli erikoisena, että ”sinnehän ei paljoa muuta apua ole mennyt”. Lisäksi puolet luotoista Eräpohjan mukaan suunnattiin koko ajan yksityiselle sektorille tavanomaisen valtionhallinnon kautta toteutettujen infrastruktuuri-hankkeiden sijaan.
Edullista yhteistyötä
”Nyt jälkikäteen on mielenkiintoista arvioida niiden tuloksia, kun olemme vuosikausia keskustelleet, kuinka yksityisen sektorin vahvistumista tuettaisiin onnistuneesti. Tarkastelemme tietysti myös luottojen käytön tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä.”
”Olemme pyytäneet arvioimaan erityisesti kehitysluottoinstrumentin käyttökelpoisuutta yhtenä apuinstrumenttina. Olisivatko vanhamuotoiset kehitysluotot kuitenkin yksi käyttökelpoinen apumuoto tietyissä tilanteissa”, pohtii kehitysyhteistyöneuvos Sakari Eräpohja.
Zimbabwen kehitysluotto-ohjelma on Suomelle edullista kehitysyhteistyötä. Jopa 90 prosenttia luotoista, eli yli 300 miljoonaa markkaa, palasi joko suorina hankintoina tai konsulttipalkkioina takaisin Suomeen. Hankinnat tehtiin käytännössä pääosin yhden suomalaisen kauppahuoneen kautta. Zimbabwe on Suomelle vielä velkaa 265,48 miljoonaa markkaa.
Zimbabwen kehitysluotto-ohjelman arvion tuloksia odotetaan mielenkiinnolla, sillä Suomen antamien kehitysluottojen tarkoituksenmukaisuudesta ja kehitysvaikutuksista ei ole tehty kokonaisvaltaista selvitystä.
MIKAEL RÖNKKÖ