Monikansallisen sähköyhtiön ENDESA Españan Biobio-joen yläjuoksulla urakoimasta Ralcon vesivoimalasta ja padosta on tulossa Chilen alkuperäiskansaoikeuksien todellinen koetinkivi.

Pehuenchejen, mapuche-intiaanien haaran, mailla 1990-luvun alusta rakenteilla ollut useiden vesivoimaloiden sarja on alusta asti herättänyt niin ihmisoikeus- kuin ympäristöjärjestöjenkin huomion. Chilen hallitus on kuitenkin antanut tukensa hankkeille.

Patorakennustyöt ovat olleet pysähdyksissä useaan otteeseen johtuen pehuenchejen ja ympäristöjärjestöjen vastarinnasta. Maaliskuun alussa ENDESA España keskeytti kuitenkin oma-aloitteisesti patotyöt tarkoituksenaan painostaa Chilen hallitusta ja oikeusjärjestelmää kumoamaan sitä vastaan nostetut oikeustoimet.

Maaliskuussa käydyssä oikeudenkäynnissä tuomioistuin antoi tukensa pehuenchejen sijasta suuryritykselle ja valtuutti sen jatkamaan rakentamista. Hallituksen ympäristöelin CONAMA (Corporación Nacional de Medioambiente) tuki myös suuryrityksen kantaa. Päätös aiheutti tyrmistystä mapuchejen piirissä. Erityisesti on ihmetelty tuomioistuinta kohtaan osoitettua poliittista painetta, aina silloista presidentti Eduardo Freitä myöten, jolla on pelissä omia taloudellisia intressejä.

Maaliskuun 11. päivänä valtaan astuneen presidentti Ricardo Lagosin johtaman uuden hallituksen alkuperäiskansapolitiikan kannalta Ralco on keskeisessä asemassa. Lagos on halukas uusimaan vuonna 1989 demokratiaan pyrkivien puolueiden liittoutuman (Concertación) ja alkuperäiskansojen välillä solmitun nk. Nueva Imperialin yhteistyösopimuksen.

Tilanne on kuitenkin muuttunut ratkaisevasti. Mapuche-organisaatiot ovat kyllästyneet vuosien saatossa katteettomiin lupauksiin ja ovat samalla radikalisoituneet.

Heille joen valjastaminen merkitsee vuonna 1993 säädetyn alkuperäiskansalain ja hallituksen alkuperäiskansayhteistyöelimen CONADI:n (Corporación Nacional de Desarrollo Indígena) pyyhkiytymistä historiaan.