“Tämä oli se, mitä pelättiin”, kommentoi vaalitulosta rauhansäätiö CMI:n vanhempi neuvonantaja Elisa Tarnaala.

“Toisaalta on sanottava, että 63 prosentin äänestysprosentti kertoo siitä, että kolumbialaiset ovat olleet kiinnostuneita vaikuttamaan, mikä on hieno asia.”

Äärioikeistolainen asianajaja, tiikeriksi itseään kutsuva Abelardo de la Espriella, 47 voitti viikonloppuna Kolumbian presidentinvaalien toisen kierroksen niukalla enemmistöllä. Vastassaan hänellä oli vasemmiston ehdokas, senaattori Iván Cepeda, 63.

Trump onnitteli Espriellaa ja puhui ”suuresta voitosta”.

Alustavien tulosten perusteella Espriella sai 49,66 prosenttia äänistä, kun vasemmistolainen Cepeda sai niukasti vähemmän, 48,7 prosenttia. 54 miljoonan asukkaan maassa ääniero oli vain reilut 250 000. Ääntenlaskentaa tarkistetaan vielä, ja Kolumbiaa neljä vuotta johtanut presidentti Gustavo Petro ei vielä hyväksy tulosta.

Kolumbia on historiallisesti oikeistolainen maa, jossa elokuussa väistyvä Petro on maan ensimmäinen ja ainoa vasemmistolainen presidentti. Maassa presidentin valtakausi kestää vain yhden kauden eli sama henkilö ei voi perustuslain mukaan tulla valituksi uudelleen.

Donald Trumpia ihailevan Espriellan kampanjakärkenä oli turvallisuustilanteen kohentaminen: väkivallan lopettaminen, armeijan vahvistaminen ja rikollisten kuriin laittaminen.

Militaristista ja sotaisaa kieltä käyttävälle Espriellalle tukensa antanut Trump onnitteli Espriellaa ja puhui ”suuresta voitosta”.

Gustavo Petron aikana maiden välit ovat kokeneet kolhuja. Nyt Kolumbia lähentynee uudelleen Yhdysvaltojen kanssa, erityisesti huumeiden- ja rikollisuudenvastaisessa taistelussa.

Espriella pyrkii tukahduttamaan ja vaientamaan kaikki, jotka näkee erilaisena.

Valittu presidentti on luvannut rakentaa kymmenen huipputurvallisuusluokan ”megavankilaa” ja tappaa rikollisia, ”kuin rottia ja torakoita”.

CMI:n Tarnaalasta on huomionarvoista se, että nyt presidentiksi valittu Espriella perusti koko kampanjansa vihapuheelle ja kostona vasemmistolle.

“Voitonpuheessaan tämä vihapuhe muuttui yhtäkkiä väitteeksi koko kansan presidenttiydestä.”

Tarnaala näkee tulevaisuudessa suuria kysymysmerkkejä, mutta kaikkea Espriella ei kykene muuttamaan, sillä maan kongressissa on vahva keskusta-vasemmistoblokki.

Kolumbialainen asianajaja, julkisoikeuden asiantuntija ja vasemmistolaisen Cepedan vaalikampanjaan osallistunut Salomon Figueroa ei ole yhtä optimistinen.

”Espriella pyrkii tukahduttamaan ja vaientamaan kaikki, jotka näkee erilaisena: alkuperäiskansojen yhteisöt, afroperäiset kolumbialaiset, LGBTQ+ -väestön – ja tietenkin naiset”, hän sanoo.

Espriella on kerännyt miljoonaomaisuutensa muun muassa Kolumbian oikeistolaisten puolisotilaallisten puolustusasianajajana.

Sen lisäksi hän aikoo hyödyntää kaikkia maaperän resursseja ja harjoittaa liuskekaasun porausta, myöntää toimilupia suurille kaivosyhtiöille, porata ja viedä kaikki maaperän rikkaudet, Figueroa jatkaa.

Yksi iso muutos tulee koskemaan sananvapautta.

”Espriella aikoo ostaa median ja sensuroida lehdistön,” Figueroa uskoo.

Esikuvanaan uusi presidentti pitää niin El Salvadorin Nayib Bukelea kuin Argentiinassa suurieleistä leikkauspolitiikkaa tekevää Javier Mileitä, joka puolestaan kutsuu itseään leijonaksi ja kuvauttaa itseään moottorisaha kädessä.

”Hän esitteli itsensä poliittisesti ulkopuolisena, mutta teki samalla sopimuksia kaikkien vaikutusvaltaisten ryhmittymien kanssa. Hän voitti täysin väkivaltaisella, ennennäkemättömällä diskurssilla Kolumbian historiassa, ihannoimalla maan synkimmistä verilöylyistä vastuussa olevia puolisotilaallisia joukkoja, todeten avoimesti, että hän ”suolistaisi” opposition ja tappaisi mielenosoittajat.”

Italiassa vuosia asunut rikosasianajaja Espriella on kerännyt miljoonaomaisuutensa muun muassa Kolumbian oikeistolaisten puolisotilaallisten eli paramilitaarien puolustusasianajajana.

Hän on vannonut irtautuvansa täysin kymmenen vuotta kestäneen, presidentti Juan Manuel Santosin aloittaman ja vasemmistolaisen Petron johtaman rauhanprosessin. Sen ajatuksena oli neuvotella kaikkien rikollisryhmien kanssa.

Tässä tullaan näkemään kansalaisten aktivoitumista ja muutosvoimaa.

Se, minkä Tarnaala uskoo tapahtuvan, on Espriellan hyökkäävän vasemmistolaista ELN:ää vastaan, jonka kanssa Petro on pyrkinyt neuvottelemaan.

“Ainoa porukka, jonka kanssa Espriella suostunee neuvottelemaan, on maan oikeistolainen paramilitaarisiipi.”

Vasemmistolainen ELN operoi Kolumbian ja Venezuelan rajalla.

“Kolumbian-Venezuelan rajan rauhoittamiseksi uskon Espriellan lähentyvän Venezuelaa väliaikaisesti johtavan Delcy Rodríguezin kanssa. Tämä hyödyttää tietysti myös Yhdysvaltoja.”

Tarnaala kumoaa helpot heitot siitä, etteivät Latinalaisen Amerikan valtiot tavoittelisi demokratiaa tai kykenisi sitä rakentamaan.

Hän näkee, että väkivalta, pelko ja korruptio, jota järjestäytynyt rikollisuus tuo tavallisten ihmisten elinpiiriin, on luonut pohjan äänestyskäyttäytymiselle.

”Etsitään turvallisuutta omaan arkeen, mikä on ihan ymmärrettävää.”

Hän uskoo vaalituloksen ja Espriellan ihmisoikeuksia polkevan politiikan johtavan kansalaisyhteiskunnan uudenlaiseen järjestäytymiseen.

“Tässä tullaan näkemään kansalaisten aktivoitumista ja muutosvoimaa.”

Espriella onnistui Figueroan mukaan valjastamaan kaiken vihan, jota vallitsee Kolumbian kaltaisessa maassa.

Samaa uskoo Figueroa, joka alkushokin jälkeen on kuitenkin vaikuttunut siitä, että ruohonjuuritaso, ihmiset, puolustivat vaalien alla elämää ja tasa-arvoa.

”Nousimme seisomaan ja huusimme, huusimme niin kovaa, että melkein voitimme Abelardo de la Espriellan, jolla oli käytössään kaikki resurssit.”

Espriellan kampanjaan kului 38,5 miljardia pesoa, kun taas Iván Cepeda käytti vain 5,8 miljardia pesoa, eli seitsemäsosan vastustajansa summasta.

Ennen kaikkea Espriella onnistui Figueroan mukaan valjastamaan kaiken vihan, jota vallitsee Kolumbian kaltaisessa maassa, joka on kokenut sodan ja joka on syvästi rasistinen luokkayhteiskunta.

”Cepeda puolestaan edusti Kolumbian rauhanehdotusta, työskenteli sodan uhrien hyväksi ja vaati ekosysteemien suojelua, liuskekaasun poraamisen kieltoa, vuoropuhelua ratkaisuna väkivaltaan sekä rasismin, naisvihan ja LGBTQ+-fobian torjuntaa.”

Oikeistoaalto Latinalaisessa Amerikassa on nyt laaja.

Vasemmistolainen presidentti ei ole Figueroan mukaan tehnyt kolumbialaisista vasemmistolaisia, vaan ”kansan, joka vastustaa älykkäästi, joka organisoituu ja jolla on omat mediakanavansa totuuden puhumiseksi, maailmalle huutamiseksi ja elämän puolesta taistelemiseksi”.

”Espriella kohtaa erilaisen Kolumbian, sillä kun yhteiskunta on neljän kuluneen vuoden aikana saanut takaisin arvokkuutensa ja kansalaisia on kuultu, paluuta ei ole.”

Oikeistoaalto Latinalaisessa Amerikassa on nyt laaja: muun muassa Peru, Honduras ja Chile ovat edellisten lisäksi maita, joita johtaa oikeistolainen presidentti.

Kun Petro jättää virkansa noin kuuden viikon kuluttua, alueella vain Meksiko, Brasilia – jossa pidetään vaalit lokakuussa – Uruguay ja Guatemala ovat vasemmistohallitusten johtamia.