Artikkelikuva

“Toivo on toisissa ihmisissä. Niissä, jotka kulkevat kanssamme nyt ja niissä, jotka tulevat meidän jälkeemme” –  Minna Canthin päivän iltamissa inspiroitiin kuopiolaisia

Kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen ja näyttelijä-käsikirjoittaja Kaarina Hazard sanoittivat ajan haasteita ja mahdollisuuksia Canthin hengessä.

“Millä tavoin Minna ja toivo liittyvät yhteen? Kaikin tavoin. Tunnemme hänen kirjoituksensa, jossa hän suorasanaisesti vaati tasa-arvon ja yleisen yhtäläisyyden tulevaisuutta paikalle jo nyt, heti. Tunnemme hänen tekstinsä, jotka kuvasivat moraalista taantumusta, jotta sitä osattaisiin hävetä, eikä sen varaan jäätäisi. Hänen kirjallisuutensa, kirjalliset työnsä, olivat toivon tekoja, jossa kajehti usko tulevaisuuteen.”

Näin sanoi näyttelijä-käsikirjoittaja Kaarina Hazard juhlapuheessaan Kummassa, Kuopion taidemuseossa Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta.

Maailman Kuvalehden, Fingon, Savon Marttojen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteistyössä rakennettu ohjelma kokosi taidemuseolle satapäisen kuulijakunnan.

Illan teemaa – toivoa ja tulevaisuutta – oli Hazardin ohella sanoittamassa kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Salonen.

Sekä Hazard että Salonen korostivat puheenvuoroissaan tekemistä ja touhuamista lamaantumista vastaan.

“Epätoivo sanoo, ettei mitään kannata yrittää. Ja sitten kun joku vieressä yrittää, se sanoo, että helppoahan tuon on. Ei kenenkään koskaan ole helppo. Ja silti ihmiset tekevät. Tätä toivo on, touhua ja tekemistä, lamaannuksen vastakohta”, Hazard sanoi.

Arto O. Salonen ja Kaarina Hazard tekivät suuren vaikutuksen yleisöön.

Molemmat myös alleviivasivat ihmisten kohtaamisen tärkeyttä ja mahdollisuuksien mukaan irrottautumista digitaalisista laitteista. Sosiaalisen median kanavissa roikkuminen vääristää todellisuutta ja ajaa ihmisiä poteroihin – siksi kohtaamiset sen ulkopuolella ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

“Jokaisessa ihmisessä on jotakin kaunista ja esimerkillistä. Pystyssä päin tulevaisuuteen katsova yhteiskunta muodostuu ihmisistä, jotka houkuttelevat esiin toinen toistensa parhaita puolia”, Salonen sanoi.

Meidän tulisi myös uskaltaa antaa ja pyytää apua. On korkea aika ja jopa kiire haastaa yksin pärjäämisen eetos, joka edelleen estää aitoja kohtaamisia ihmisten välillä.

Salonen muistutti kuulijoita ilmaston hätätilasta ja vastuustamme ympäristön hätään reagoimisessa. Hän kannusti kuulijoita pohtimaan suomalaisten ylikulutusta ja omaa osuuttamme globaalissa tilanteessa: meillä on varaa vähempään.

Hazard korosti, että toivon tärkein ominaisuus on konsistenssi eli johdonmukaisuus: tiellä pysyminen ja herpaantumattomuus.

“Pystyssä seisominen silloinkin, kun tuulet ovat kovat. Vallitsevat olosuhteet vaihtuvat aina, pysyviksikin luullut. Minä en ehdi uutta maailmaa nähdä, mutta seuraavat sukupolvet kyllä, kirjoitti Canth. Toivo on toisissa ihmisissä. Niissä, jotka kulkevat kanssamme nyt ja niissä, jotka tulevat meidän jälkeemme.”

Koomikko Johanna Keinäsen hahmo, sotemummo Tyyne Kettunen, tervehti Minna Canthin päivän juhlijoita videon välityksellä.

Iltamissa vieraili myös rakastettu sotemummo Tyyne Kettunen eli koomikko Johanna Keinänen. Hän tervehti juhlaväkeä videon välityksellä.

Tyyne puhui pääasiassa naisten tekemästä, usein näkymättömästäkin hoivatyöstä, jolle tulisi vihdoin laskea rahallinen arvo. Mummot ovat Tyynen mukaan uusi markkinarako, Suomen harmaa kulta.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Maailman Kuvalehden 40-vuotisjuhlanäyttelyn kuvia oli esillä Kummassa, Kuopion taidemuseossa.

Juttua päivitetty 30.3. klo 10.25. Lisätty Tyyne Kettusen alias Johanna Keinäsen osuus ja video.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!