Lasten iloinen puheensorina hiljenee, kun opettaja Robyn Victor kutsuu Buzzy bees -nimisen päiväkotiryhmänsä piiriin ympärilleen. Pian 17 lasta laulaa englanniksi laulua, jossa käydään läpi viikonpäiviä.
Käynnissä on HEI time -aamupiiri HEI Schools Phuketissa Thaimaassa 4–6-vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmässä.
Seuraavaksi miss Robyn, kuten lapset häntä kutsuvat, näyttää lapsille erilaisia korttipakasta löytyviä numeroita ja pyytää lapsia nimeämään vaatteistaan löytyviä värejä. Opetuskielenä on englanti.
HEI Schools eli Helsinki International Schools Oy on suomalainen yritys, joka vie suomalaista varhaiskasvatus- ja koulumallia ulkomaille. Yritys perustettiin vuonna 2015, ja ensimmäinen koulu avattiin Kiinan Baotouhun vuonna 2017. Yksi HEI Schoolsin perustajista on Helsingin yliopisto.
Lasten pitää saada olla lapsia.
”Pidän suomalaisesta varhaiskasvatus- ja koulumallista, sillä uskon, että lasten pitää saada olla lapsia. Heiltä ei pitäisi vaatia liikaa liian nuorena. Täällä he saavat touhuta erilaisten aktiviteettien parissa ja oppivat asioita kuin huomaamatta”, Etelä-Afrikasta kotoisin oleva rehtori Carla Joscelyne kehuu.
HEI Schools laajenee parhaillaan vauhdilla: sillä on tällä hetkellä 26 vastaavan konseptin koulua ympäri maailmaa ja noin 20 uutta koulua projektivaiheessa.
Täällä Phuketissakin rakennustyöt ovat vielä kesken, sillä elokuussa 2024 avautuneesta koulusta aiotaan tehdä seuraavien vuosien aikana entistä suurempi. Toistaiseksi tiloihin mahtuvat varhaiskasvatuksen lisäksi oppiluokat ykkösistä kolmosiin.
Suomalainen koulumalli eroaa merkittävästi thaimaalaisesta, joka on jo pienten lasten kohdalla paljon akateemisempi. Sama asenne vallitsee rehtorin mukaan koko Aasiassa. Thaimaassa lasten pitää jo päiväkoti-iästä lähtien pystyä istumaan pitkiä aikoja paikallaan oppikirjoihin keskittyen.
Koulussa tunneilla voi olla 40 oppilasta ja vain yksi opettaja, eikä luokissa yleensä ole ilmastointia. Koulupäivät voivat alkaa jo kello 7.30 ja loppua kello 16.30.
Jo kolmevuotiaani pitää osata aakkoset ja istua päivät pulpetissa.
Koulukirjoja on niin paljon, että jotkut lapset joutuvat vetämään niitä perässään vetolaukuissa. Oppivelvollisuus on kaikilla 15-vuotiaaksi asti.
HEI Schoolsin opettaja-avustajan, thaimaalaisen Napaphat Disthsuwanin omat 3- ja 5-vuotiaat lapset eivät käy varhaiskasvatuksessa äidin työpaikalla vaan muualla.
”Jo kolmevuotiaani pitää osata aakkoset ja istua päivät pulpetissa. Hänen luokassaan on 22 lasta ja yksi opettaja. Täällä HEI Schoolsissa noudatetaan Suomen mitoitusta, eli yhdellä hoitajalla voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän yli kolmevuotiasta lasta.”
HEI Schoolsin voivatkin valita he, joilla on siihen varaa. Kerran maksettava sisäänpääsymaksu on 50 000 bahtia eli noin 1 400 euroa, ja lukukausimaksut alkavat 200 000 bahtista eli 5 500 eurosta.
Koulun pedagogisesta opetuksesta vastaavan suomalaisopettaja Mervi Turpeisen mukaan HEI Schoolsiin hakeutuvat usein sellaiset perheet, joissa vanhemmat ovat itse lapsuudessaan olleet akateemispainotteisessa oppimisympäristössä.
”Vanhemmat haluavat varsinkin varhaiskasvatuksen puolella tarjota lapsilleen toisen vaihtoehdon kuin itse kokemansa. Toki välillä joudumme myös vakuuttelemaan heitä, että suomalainen, vapaampi opetusmalli oikeasti toimii. He ovat kuitenkin ottaneet meidät positiivisesti vastaan.”
Lapsia on Phuketin HEI Schoolsissa tällä hetkellä kymmenestä eri maasta, Thaimaan lisäksi muun muassa Alankomaista, Australiasta, Kiinasta ja Venäjältä – sekä Mervi Turpeisen kaksi omaa suomalaislasta, jotka muuttivat tänne alkusyksystä äitinsä kanssa.
Suomalaisuus näkyy paitsi HEI Schoolsin opetuksessa, myös elokuussa avatun rakennuksen sisustuksessa. Thaimaalaisen arkkitehdin suunnitteleman rakennuksen värit ovat koivuisia ja vaaleita, seinien ja pylväiden muodot pehmeitä ja pyöreitä.
Rakennus tuo mieleen Helsingin Oodi-kirjaston, josta onkin otettu vaikutteita.
Täällä koen, että minua kunnioittavat niin kollegat kuin vanhemmatkin.
Kun Robyn Victorin päiväkotiryhmä on saanut aamun opetustuokion päätökseen, he suuntaavat kanttiiniin syömään. Välipalalla on tarjolla kolmea erilaista murolaatua, lounaalla puolestaan neljää, viittä eri ruokalajia.
Lapset kantavat nimikoidut vesipullot mukanaan luokasta. Niitä tarvitaan, sillä käytävillä on yhtä kuuma kuin ulkonakin, +30 astetta. Ulkoseiniä ei ole, koska niitä ei tarvita. Luokissa on kuitenkin seinät ja ilmastointi.
Lasten ruokaillessa Victor kertoo saavansa Thaimaassa enemmän arvostusta työstään kuin kotimaassaan Etelä-Afrikassa. Siellä opettajien asema on hänen mukaansa huono.
”Täällä koen, että minua kunnioittavat niin kollegat kuin vanhemmatkin.”
Kun lapset ovat syöneet lounaansa, on hampaidenpesun aika. Se kuuluu niin sanottuun Thaimaan malliin: kaikki lapset opetetaan pesemään hampaat aina lounaan jälkeen.
Seuraavaksi päiväkoti-ikäisillä on lepohetken aika. Tämä eroaa Suomesta siinä, että vanhempien pitää itse hankkia lapsille auki rullattava patja, tyyny ja peitto, jotka viedään aina perjantaisin pestäväksi kotiin.
Työolomme ovat täällä todennäköisesti paremmat kuin Suomessa.
Lepohetken jälkeen lapsilla on vielä hetki aikaa leikkiä, mutta pääsääntöisesti he lähtevät kotiin viimeistään kello 14.30, osa jo aiemmin. Suomalaista päiväkotiarkea lyhyemmän päivän mahdollistaa Thaimaan perhekeskeisyys – lapsia hoitavat vanhempien lopputyöpäivän ajan sukulaiset.
Se, että lapset lähtevät ajoissa kotiin, mahdollistaa Mervi Turpeisen mukaan opettajille työrauhan esimerkiksi seuraavan päivän suunnitteluun.
”Työolomme ovat täällä todennäköisesti paremmat kuin Suomessa, sillä meillä on aidosti aikaa paneutua työhömme”, hän huomauttaa.
Kouluvienti tarkoittaa suomalaiseen koulutusosaamiseen perustuvien tuotteiden, palveluiden ja menetelmien viemistä ulkomaille. Suomalainen koulumalli on maailmalla arvostettu, mikä tekee siitä houkuttelevaa liiketoimintaa.
Kouluvientiä tekevät HEI Schoolsin tapaiset valmiita suomalaisia varhaiskasvatus- ja koulukonsepteja tarjoavat yritykset. Phuketissa HEI Schoolsin kilpailija on Finnway International School Phuket.
Kouluvientiä ovat kuitenkin myös esimerkiksi erilaiset oppimisen konsultointipalvelut Suomesta ulkomaille. Niitä tarjoaa muun muassa Finland University.
Kasvava suuntaus on myös digitaalisten oppimisratkaisujen myyminen ulkomaille. Tästä yksi esimerkki on matematiikkaa yli 12-vuotiaille digitaalisesti opettava Eduten, joka on kehitetty Turun yliopistossa.
Kouluviennissä on myös haasteita, kuten kulttuurien erilaisuus, eri maiden lainsäädännön vaatimukset ja kilpailu erilaisten koulutusjärjestelmien kanssa.