1. Työskentelet aluekoordinaattorina nuorisojärjestö CYECE:ssä (Centre for Youth Empowerment and Civic Education), joka pyrkii muun muassa nuorten mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin parantamiseen. Mitkä ovat malawilaisnuorten suurimpia mielenterveyshaasteita? 

Niitä on useita. Meillä on korkea nuorisotyöttömyys. On pakko- ja lapsiavioliittoja. Myös köyhyys voi aiheuttaa stressiä. 

Mielenterveysongelmat ovat jotain, mistä ei kulttuurissamme puhuta kovin paljon. Nuoret eivät halua puhua, koska he pelkäävät, että heitä pidetään hulluina tai heikkoina. Kulttuurimme rohkaisee meitä olemaan hiljaa ja vain selviytymään sen sijaan, että ongelmia jaettaisiin ja niihin saataisiin apua. 

2. Millaisia mielenterveyspalveluita Malawissa on tarjolla?

Mielenterveyspalveluita ei ole kovin paljon, ja se lisää mielenterveyden haasteita entisestään. Koko maassa on esimerkiksi vain yksi psykiatrinen sairaala, eikä siellä ole riittävästi henkilökuntaa. Yksityiset palvelut taas ovat hyvin kalliita. 

Järjestöt ovat tehneet pitkään työtä sen puolesta, että myös koulut ottaisivat mielenterveysasiat osaksi opetussuunnitelmaansa. Nykyään mielenterveyttä käsitelläänkin elämäntaitokoulutuksen yhteydessä ensimmäisen ja toisen asteen opetuksessa. Mielenterveyskysymyksiä ei kuitenkaan ole täysin integroitu koulujen toimintaan eikä myöskään terveyspalveluihin. 

3.  CYECE:llä ja suomalaisella Taksvärkki ry:llä on kampanja, joka pyrkii parantamaan suomalaisten ja malawilaisten nuorten mielen hyvinvointia. Mitä yhteisiä haasteita näiden maiden nuorilla on? 

Ihmissuhdeongelmat, kuten suhteen päättyminen, aiheuttavat molemmissa maissa haasteita. Koulumenestys on asia, joka luo paineita.  

4. Suomessa huolena ovat etenkin nuorten liiallinen älypuhelimen ja sosiaalisen median käyttö. Onko Malawissa sama tilanne?  

Some aiheuttaa huolta Malawissakin. Monilla nuorilla on älypuhelin, joskaan ei maaseudulla. Sitä ei saa käyttää koulussa, mutta kotiin tultuaan nuoret ottavat sen esiin. He käyttävät etenkin Facebookia ja WhatsAppia. TikTok on yleinen kaupungeissa.  

Esimerkiksi nuorten itsemurhien kasvanut määrä on yhdistetty sosiaaliseen mediaan. Nuoret kopioivat sieltä haitallista käytöstä. Toisaalta sosiaalista mediaa on käytetty myös esimerkiksi tietoisuuden lisäämiseen nuorten oikeuksista. 

5. Entä nuorten yksinäisyys? Se on ongelma Suomessa. 

Meillä Malawissa on yhteisöllinen kulttuuri: uskomme sosiaalisiin kokoontumisiin ja perheet ovat isoja. Meillä on aina ystäviä ympärillämme. Toisaalta ongelmana on, että vaikka ystäviä olisikin, kulttuuri on sellainen, ettei mielenterveydestä haluta puhua. 

6. Mitä eroja sitten on? 

Malawissa pakkoavioliitot ovat ongelma, ja samaa en ole kuullut Suomesta. Alle 18-vuotiaiden avioliitot ovat Malawissa kiellettyjä, mutta niitä solmitaan silti esimerkiksi, jos tyttö tulee raskaaksi. Vanhemmat tietävät, että alaikäisen naittaminen on rikos, joten usein epävirallisia avioliittoja solmitaan ilman seremonioita.  

Toinen ero on, että Malawissa yhteisö asettaa nuorille paljon paineita sen suhteen, miten heidän pitäisi käyttäytyä. Jos pukeutuu ei-hyväksyttävällä tavalla, ihmiset alkavat puhua pahaa, ja sekin vaikuttaa mielenterveyteen. Jos nuoret naiset eivät ole kolmekymppisinä naimisissa – maaseudulla parikymppisenä – aletaan ihmetellä. Kun itse olin lukiossa, ystäväni kyselivät, miksi käyn koulua ja miksi minulla ei ole lasta.

7. Mitä CYECE tekee? 

Nuoria esimerkiksi aktivoidaan ja koulutetaan nuorten ryhmissä, jotta he tuntisivat oikeutensa, lisäisivät muiden nuorten ja yhteisön tietoisuutta ja pystyisivät vaatimaan oikeuksiaan. Ryhmissä heillä on yhtenäisempi ääni ja he pystyvät puhumaan heihin vaikuttavista asioista helpommin. Työssämme on mukana 10–24-vuotiaita nuoria. 

8. Malawilaisista suurin osa on lapsia tai nuoria. Silti esimerkiksi vuoden 2023 Afrobarometri-kyselytutkimuksen mukaan suurin osa sekä nuorista että vanhemmista ikäluokista ajattelee, että vanhojen mielipiteitä pitää kunnioittaa enemmän kuin nuorten. Millä tavalla tällaiset näkemykset vaikuttavat nuorten hyvinvointiin? 

Nuorten ääni ei kuulu päätöksentekoprosesseissa, koska heidät nähdään ihmisinä, joilla ei ole järkevää sanottavaa. Kulttuurimme sanoo, että vanhoja pitää kuunnella, ja siksi nuoret voivat saada heiltä vääränlaisia elämänohjeita.

Muutoksia on tapahtunut. Kouluissa näkee nyt enemmän nuoria, jotka uskaltavat puhua ja tuoda esiin heihin vaikuttavia asioita. Myös vanhempi sukupolvi on muuttunut. He antavat nuorille enemmän tilaa, ja nuorten ääni kuuluu nyt paremmin esimerkiksi paikallisissa päätöksentekoprosesseissa. 

9. Malawissa järjestettiin viime viikolla presidentinvaalit sekä parlamentti- ja paikallisvaalit. Millainen rooli nuorilla on politiikassa? 

Nuoret ovat hyvin kiinnostuneita politiikasta, ja etenkin tällä kertaa monet heistä ovat pyrkineet myös parlamenttiin sekä paikallishallintoon. Aiempina vuosina poliitikot ovat käyttäneet nuoria hyväkseen esimerkiksi aiheuttaakseen väkivaltaa. Tänä vuonna kampanjointi oli kuitenkin rauhallista. 

10. Olet nyt ensimmäistä kertaa Euroopassa. Millaisen vaikutelman olet saanut parin ensimmäisen päivän perusteella? 

Tuntuu, että ihmiset ovat ystävällisiä. Ympäristö on hiljainen ja ihmiset kunnioittavat toistensa tilaa. Se on iso ero Malawiin, jossa rakastetaan ryhmässä olemista. Pidän myös siitä, että ihmiset ovat niin epämuodollisia. Se helpottaa asioiden jakamista ja oppimista.