Patojensa parissa puuhaavat majavat vaikuttavat ihmisen silmään aikaansaavilta otuksilta. Näin onkin: yli 50 vuotta kestänyt suomalaistutkimus kertoo, että majavien työllä on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen laajemminkin.
Tutkimuksessa seurattiin Kanta-Hämeessä sijaitsevaa Evon aluetta, jonne majavat ovat viime vuosikymmeninä palanneet. Majavat metsästettiin Euroopassa sukupuuttoon 1800-luvulla. Evon majavat ovat sinne istutettuja amerikanmajavia. Aktiivisia majavayhdyskuntia on viime vuosina ollut kolmesta yhdeksään.
”Ekosysteemi-insinööreiksi” kutsutut majavat muokkaavat ympäristöään rakentamalla patoja. Padot synnyttävät tulva-alueita, jotka voivat tutkimuksen mukaan olla jopa kahden hehtaarin laajuisia. Tulvat voivat kestää vuosia, ja niiden jälkeen syntyy taas erilaisia alueita. Majavat siis muokkaavat maisemaa ja luovat uusia elinympäristöjä.
”Ekosysteemi-insinööreiksi” kutsutut majavat muokkaavat ympäristöään rakentamalla patoja.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten niiden touhut vaikuttavat muihin lajeihin: hirveen, myyrään ja sukeltajakuoriaiseen. Sen mukaan kaikki kolme lajia hyötyvät majavien tekemistä ympäristömuutoksista. Esimerkiksi hirvi saa majavien ansiosta monipuolista ravintoa.
Tutkijoiden mukaan majavalla onkin tärkeä rooli luonnon omana ennallistajana, joka parantamalla muiden lajien elinympäristöjä tukee luonnon monimuotoisuutta.
Tutkimuksessa seurattiin Evon aluetta vuosina 1970–2023.