1. Sait taloustieteen Nobel-palkinnon vuonna 2019 Esther Duflon ja Michael Kremerin kanssa empiirisestä lähestymistavasta köyhyyden vähentämiseen. Millaisia löydöksiä teitte?

Köyhyyttä ei voida vähentää painamalla yhtä nappulaa: jokainen ongelma on ratkaistava sille sopivimmalla tavalla.

Esimerkiksi Michael Kremer havaitsi, että jos annat 5–7-vuotiaalle lapselle matolääkettä, hän tienaa enemmän 25-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että lapset, joilla on suolistomatoja, ovat todennäköisemmin väsyneitä koulussa ja pitkällä aikavälillä kärsivät.

Huomasimme, että vaikka voi vaikuttaa siltä, että jokin keino auttaa suoraan vain yhtä ihmistä, se auttaakin useampaa. Esimerkiksi jos kouluttaa äidin, vaikuttaa se myös hänen lastensa elämään.

2. Miten veropolitiikka vaikuttaa köyhyyteen kehittyvissä maissa?

Verot ovat tärkeitä, sillä ilman rahaa ei voida järjestää etenkin vähävaraisille tärkeitä julkisia palveluita. Tällä hetkellä köyhät valtiot käyttävät murto-osan BKT:stään julkisiin palveluihin.

Monilla köyhillä mailla on vaikeuksia kerätä veroja, koska niissä iso osa ihmisistä työskentelee epävirallisilla sektoreilla. Siksi maat nojaavat epäsuoriin veroihin, kuten alv:hen, jotka lankeavat köyhien harteille. He maksavat valtion kustannuksia saamatta mitään takaisin.

Pitäisi siis verottaa rikkaampia. Kannatan itse kiinteistöveroa, koska sillä voitaisiin helposti kerätä veroja rikkaammilta.

3. Kehitysyhteistyöstä on leikattu ympäri maailmaa. Millaisia vaikutuksia sillä on?

Kun rahaa otetaan pois hiv-toimista, moni tulee kuolemaan hiviin. Monet maailman köyhimmistä ihmisistä tulevat kuolemaan, koska humanitaarisesta avusta on leikattu.

Kehitysyhteistyö taas voi tuoda pidempää muutosta tutkimuksen myötä. Tutkimuksella voidaan kehittää uusia käytäntöjä. Esimerkiksi monet maat päättivät perustaa matolääkitysohjelmia, koska ne olivat verrattain halpoja. Silloin ei vielä tiedetty, että lääkityksellä olisi niin suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Kun tutkimus osoitti tämän, se oikeutti investoinnit.

4. Kirjassasi Good Economics for Hard Times kerrot, että talouskasvun mekaniikkaa ei tunneta. Voitko avata tätä väitettä?

Emme lopulta tiedä, mikä saa maan talouden kasvamaan. Meillä on laaja teoria kasvusta, mutta eri maat voivat toimia hyvin eri tavoin ja silti kasvaa tai olla kasvamatta.

Esimerkiksi monet Afrikan maat ovat investoineet koulutukseen, mutta kaikissa näissä maissa talous ei juurikaan kasva. Sanotaan, että inflaation pitäisi olla mahdollisimman alhainen, mutta esimerkiksi Etelä-Korean talous kasvoi 1970-luvulla, vaikka inflaatio oli korkea. Tiedämme, mitä ei pitäisi tehdä, mutta ei ole helppoa sanoa tiettyä keinoa, jolla talous kasvaisi.

On selvää, että kehitys on muutakin kuin talouskasvua. Mutta ilman rahaa on vaikea tehdä muutoksia.

5. Tarvitaanko talouskasvua?

Vastaukseni riippuu siitä, onko maa köyhä, keskitason maa vai rikas maa.

Rikkaissa maissa, kuten Suomi, Saksa ja Yhdysvallat, ongelma on siinä, etteivät varat ole jakautuneet reilusti. Jos rikkaissa maissa jaettaisiin varoja uudelleen, on aivan selvää, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään.

6. Tarvitaanko talouskasvua sitten kehittyvissä maissa?

Kyllä. Köyhille maille ei ole tällä hetkellä mahdollista saavuttaa kohtuullista elintasoa ilman talouskasvua. On selvää, että kehitys on muutakin kuin talouskasvua. Mutta ilman rahaa on vaikea tehdä muutoksia ja esimerkiksi parantaa julkisia palveluita, joista köyhemmätkin hyötyvät.

 7. Olet sanonut, että kaupan vapautuminen voi luoda eriarvoisuutta. Mitä tarkoitat tällä?

Kun kauppa siirtyy vapautumisen jälkeen toisaalle, osa väestöstä menettää työnsä: iskut osuvat tiettyyn väestöryhmään.

Toisaalta kyse on noidankehästä. Jos kylässä sulkeutuu suuri tehdas, myös palvelut lakkaavat. Muutkin menettävät työnsä. Kun teollisuudenala on lähtenyt, ei ole helppoa saada sitä takaisin.

Paras tapa toimia olisi miettiä, miten ihmisiä voisi auttaa siirtymään alalta toiselle ennen elantonsa menettämistä.

8. Olet kirjoittanut presidentti Donald Trumpin tullisodasta. Millainen vaikutus sillä on köyhyyteen?

Sillä voi olla suuri vaikutus joihinkin ihmisryhmiin Yhdysvalloissa, mutta ei ehkä kovin laajaa vaikutusta. Kehittyvissä maissa vaikutus voi olla suuri etenkin ihmisiin, jotka työskentelevät kansainvälisen kaupan alalla.

9. Kävit puhumassa Suomessa UNU-WIDERin tapahtumassa sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta. Miten parantaisit järjestelmiä?

On olemassa monia pieniä asioita. Yksi tapa on kertoa eduista, sillä ihmiset eivät aina tiedä, mihin he ovat oikeutettuja. Tämä voi lisätä etujen vaikuttavuutta.

Monelle maalle oikea suunta olisi yksinkertaistaa järjestelmiä. Tämä vähentäisi hallinnollista taakkaa ja ohjaisi resursseja itse tuensaajille.

10. Perustit vuonna 2003 J-PAL-tutkimuskeskuksen, jonka missio on vähentää köyhyyttä. Miten keskus tämän tekee?

Ensin tunnistamme ongelmat. Sitten mietimme ja kokeilemme ratkaisuja. Saamme tulokset osaksi politiikkaa työskentelemällä muun muassa valtioiden kanssa.

Esimerkiksi Intiassa luotiin tutkimuksen pohjalta metodi, jonka idea on se, että kun lapsia opetetaan heidän tasollaan, he oppivat nopeammin. Työskentelimme metodin keksineen Pratham-järjestön kanssa ja autoimme TaRL Africa -järjestön perustamisessa. Teemme töitä 17 eri hallituksen kanssa Afrikassa, jotta metodi saisi jalansijaa.