Taiteilijoiden ihmisoikeudet ovat heikentyneet globaalisti.
On selvää, että oikeudet ovat heikentyneet. Viime vuosina tähän on vaikuttanut esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Gazan, Sudanin, Afganistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan tilanteen kärjistyminen.
Monissa maissa taiteilijoita on vankilassa tai heitä on kidutettu. Näin on esimerkiksi Venäjällä, Valko-Venäjällä, Kuubassa, Egyptissä ja Nigeriassa. Erityisen huonossa tilanteessa ovat naistaiteilijat sekä hlbtiq-yhteisöön kuuluvat taiteilijat. Oma lukunsa on itsesensuuri.
Yhä useampi taiteilija tarvitsee suojelua.
Pitää valitettavasti paikkansa. Meille tuli ensimmäinen suuri hakemusten aalto, kun Taliban nousi valtaan Afganistanissa. Puhutaan tuhansista hakemuksista. Paljon hakemuksia on tullut myös Ukrainasta, Venäjältä, Sudanista ja Palestiinasta. Hakijamäärät Iranista ovat kasvaneet. Meidän tulkintamme on, että nyt kun mediahuomio on muualla, siellä teloitetaan taiteilijoita.
Tällä hetkellä hakemuksissa näkyy myös Kongon tilanne. Tiedossamme on taiteilijoiden murhia elokuultakin. Olemme siirtäneet lähialueelle kahdeksan kongolaista taiteilijaa. Meillä on kolmesataa yhteistyöorganisaatiota ympäri maailman. Tarkoituksenamme on mahdollistaa taiteilijoille ammatinharjoittaminen.
Suomessa taiteilijoiden oikeudet toteutuvat moitteetta.
Suomessakin taiteilijoiden oikeudet ovat huonontuneet viime vuosina. Hallitus on leikannut kulttuurialan rahoituksesta viimeksi tänä vuonna. Samankaltaisia leikkauksia on tehty muuallakin Euroopassa.
Leikkaukset heikentävät ilmaisunvapautta, koska taiteilijoilla ei ole resursseja tehdä työtään. Kyse on myös ihmisten mahdollisuudesta kokea taidetta. Oikeus nauttia taiteesta ja osallistua kulttuurielämään on kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Tilanteesta on huolissaan myös EU, joka uudistaa kulttuurialan rahoitusinstrumenttiaan.
Se, miten taitelijoita kohdellaan, kertoo yhteiskunnan tilasta.
Se on ihan selvää. Taiteilijat ovat usein ajan seismografeja, jotka aistivat yhteiskunnan muutokset eturintamassa. Taiteen vahvuus on se, että se pystyy kyseenalaistamaan yhteiskuntaa monella eri tavalla. Taide tukee kriittistä ajattelua, demokratiaa ja saa ihmisiä liikkeelle. Taide on myös usein osa protestiliikkeitä. Sillä pidetään yllä toivoa vaikeissa tilanteissa.
Usein autoritaarisissa yhteiskunnissa vainon kohteeksi joutuvat toisinajattelevat taiteilijat. Diktaattorit pyrkivätkin rekrytoimaan taiteilijoita äänitorvikseen. Näin kävi esimerkiksi nuoren venäläisen räppärin Facen kohdalla. Vladimir Putin antoi Facelle kansainvälisen agentin tittelin, kun tämä kieltäytyi yhteistyöstä. Sijoitimme Facen Suomeen, josta hän on sittemmin siirtynyt venäläisille toisinajattelijoille turvallisempaan maahan.
Kuka?
Marita Muukkonen
Ammatti: Perpetuum Mobile ry:n yhteydessä toimivien Artists at Risk- ja Ecologists at Risk -ohjelmien perustaja ja johtaja yhdessä Ivor Stodolskyn kanssa.
Tausta: Valtiotieteiden maisteri. Työskennellyt muun muassa kulttuurisihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä, projektijohtajana Pohjoismaisessa nykytaiteen instituutissa, projektikoordinaattorina taiteen keskustoimikunnassa ja kuraattorina Framessa.
Harrastukset: Taide- ja kulttuuritapahtumat, jooga, lukeminen ja pitkät kävelyt.