Artikkelikuva
Ihmisiä evakuoitiin Port-au-Princessä joulukuussa jengiväkivallan vuoksi.

Haitin kriisi syvenee – Jengiväkivaltaa paenneiden määrä yli kolminkertaistui vuonna 2024

Haitiin lähetetyt ulkomaiset joukot eivät ole onnistuneet vakauttamaan köyhyyden ja väkivallan kierteessä olevaa maata. Yhdysvaltain apujäädytysten pelätään vaikeuttavan tilannetta entisestään.

Haitia piinaava jengiväkivalta ei osoita merkkejä laantumisesta. Viime vuosi oli monella mittapuulla tarkasteltuna yksi maan nykyisen kriisin väkivaltaisimmista.

Jengiväkivaltaa paenneiden määrä yli kolminkertaistui vuoden 2024 aikana edellisvuoteen verrattuna. Jo yli miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.

YK:n tilastojen mukaan jengiväkivallan takia kuoli viime vuonna yli 5 600 ihmistä, yli tuhat enemmän kuin edellisvuonna.

Poliittinen epävakaus on piinannut Latinalaisen Amerikan köyhimpänä maana tunnettua Haitia pitkään. Viimeisin väkivallan kierre alkoi kesällä 2021, kun maan presidentti Jovenel Moïse murhattiin. Sen jälkeen maassa ei ole ollut vaaleilla valittua hallitusta.

Jengit ovat toimineet maassa jo aiemmin, mutta valtatyhjiö on vahvistanut niiden asemaa. Ne terrorisoivat paikallista väestöä muun muassa tekemällä kidnappauksia, raiskauksia ja murhia ja värväämällä lapsia riveihinsä.

Joidenkin arvioiden mukaan jo 85 prosenttia pääkaupunki Port-au-Princestä on jengien vallassa. YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi, että viime vuonna lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta kymmenkertaistui.

Toivoa tilanteeseen on tuonut viime vuonna nimitetty väliaikainen hallinto, jonka pitäisi järjestää vaalit.

Väkivallan seurauksena etenkin Port-au-Princessä peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ovat romahtaneet ja ruokaturva on heikentynyt. Myös epävirallisilla pakolaisleireillä palvelut ovat olemattomia. Viime vuonna noin 5,5 miljoonaa haitilaista tarvitsi humanitaarista apua.

Avustusjärjestö ActionAid kertoi aiemmin tällä viikolla, että sen kahdessa yhteisössä tekemän selvityksen lähes kaikki perheet kertoivat joutuvansa jättämään aterioita väliin. Pelkona on, että Yhdysvaltain hallinnon tekemät jäädytykset kehitysapuun pahentavat tilannetta entisestään.

Toivoa tilanteeseen on tuonut viime vuonna nimitetty väliaikainen hallinto, jonka pitäisi järjestää vaalit. Maahan saapui viime vuonna myös kenialaisia ja keskiamerikkalaisia joukkoja, jotka eivät ole ainakaan toistaiseksi onnistuneet vakauttamaan tilannetta.

Ulkomaisten joukkojen lähettäminen on herättänyt myös vastustusta, sillä Haitilla on traumaattinen siirtomaahistoria ja ulkomaiden sotkeutumisella sen asioihin on ollut huonoja seurauksia.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!