Tansaniassa, Kaakkois-Sansibarilla sijaitsevan Jambianin kalastajakylän rantaa täplittävät merileväviljelmät. Lähes joka aamu kymmenet naiset kahlaavat rantavedessä keräämässä merilevää myyntiä varten.  

Vielä 2000-luvun alkupuolella merileväteollisuus oli yksi Sansibarin saaren merkittävimpiä tulonlähteitä. Noin 20 000 naista työskenteli tuolloin merilevän parissa, ja levän kasvattaminen sekä kerääminen nosti lukuisia naisia köyhyydestä.  

Mutta kiihtyvä ilmastonmuutos ja sen seurauksena kohonnut meriveden lämpötila on johtanut merileväsatojen laskuun, levän laadun heikkenemiseen ja siitä saatujen tuottojen romahtamiseen. Levän myynnistä saadut tulot eivät enää riitä elämiseen.  

Tästä syystä ryhmä naisia on vaihtanut merilevän viljelyn merisienten kasvattamiseen.  

Projektin aloitti vuonna 2009 sveitsiläinen järjestö Marinecultures.org. Merisienet kestävät merilevää paremmin veden lämpötilan muutoksia, jonka lisäksi ne puhdistavat merivettä muun muassa erilaisista hyönteismyrkyistä ja saasteista.  

Sieni kuolee, mikäli siitä ei huolehdita riittävästi.  

Aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta, kun kahlaamme Jambianin rannikolla kohti merisieniviljelmiä. Merenpohjaa täytyy havainnoida joka askeleella; pinnan alla lymyää tuhansia merisiilejä, joiden pitkät ja terävät piikit aiheuttavat todellista vahinkoa.  

Nousuvesi kurkottaa rintakehään saakka saavutettuamme viljelmät, jotka kelluvat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Moni naisista taittaa etäisyyden ja väistelee merisiilejä sekä koralleja lähes päivittäin.  

Tämä ei kuitenkaan naisia rasita.  

Neliön tai suorakulmion muotoinen merisieniviljelmä koostuu poijuista ja niiden välillä kulkevista pitkistä köysistä, joihin pienet merisienten alut kiinnitetään narulla kasvamaan. Yhden viljelmän aloitus ei vaadi suurta taloudellista sijoitusta, mutta siitä huolehtiminen ja sen ylläpitäminen vaatii aikaa, taitoa ja tarkkuutta.  

Hindu Simai Rajab seisoo merisieniviljelmänsä laidalla. Rajab tutkii köysiin kiinnitettyjä merisieniä, ja nappaa yhden käsiinsä. Hän puhdistaa sientä hienosta hiekasta ja mahdollisista bakteereista sekä hiukkaisista, jotka voivat piileskellä sienen huokoisessa ja reikäisessä rakenteessa. Seuraavaksi hän leikkaa sientä varoen pitääkseen sienen muodon pyöreähkönä.  

Merisienet ovat herkkiä organismeja. Sieni kuolee, mikäli siitä ei huolehdita riittävästi.  

Rajab on työskennellyt merisieniviljelyn parissa kuuden vuoden ajan. Hän kasvatti ja keräsi aiemmin merilevää, mutta siitä saadut tulot eivät riittäneet kattamaan elinkustannuksia. Palkkaa kertyi parikymmentä dollaria kuukaudessa. 

Aloittaessaan työn Rajab ei osannut uida. Projektin myötä Rajab oppi uimaan ja sai tarvittavat tiedot ja taidot merisieniviljelmän ylläpitämiseen.  

”Tiedän miten huolehtia viljelmästä ja voin myös opettaa muita. Osaan hinnoitella ja myydä sekä markkinoida”, Rajab sanoo. 

Kunkin naisen viljelyksellä voi kasvaa useita satoja merisienenalkuja, joista noin satakunta kasvaa täysikokoiseksi. Vaikka merisienten kasvatus täysikokoiseksi vie jopa vuoden – kun taas merileväsadot kasvavat parissa kuukaudessa – ovat tuotot merisienistä merkittävästi paremmat.  

Köysissä kasvaa eri kokoisia sieniä, joten naiset saavat satoa ympäri vuoden. Suurista sienistä tarvitsee huolehtia hieman vähemmän, ja kun ne saavuttavat noin nyrkin kokoluokan tai suuremman, sienet kerätään ja kuivataan sekä lajitellaan myyntiä varten.  

Rajab viettää merellä pari–kolme tuntia päivässä, vuoroveden korkeudesta ja kestosta riippuen. Aloittaessaan viljelyn Rajab oli eronnut yksinhuoltajaäiti; nykyisin hänellä on aviomies, joka arvostaa vaimonsa taloudellista itsenäisyyttä.  

Olen ylpeä työstäni. Voin elättää itseni ja perheen ja lisäksi olen oppinut paljon uutta.

Mkasi Abdullah on työskennellyt merisieniviljelmällä neljä vuotta. Kävely kivien ja merisiilien keskellä ei rasita, Abdullah on tottunut liikkumaan rannikolla. Hän saapuu viljelmälle yleensä vähintään parina päivänä viikossa huolehtimaan sienistä.  

Abdullahin viljelmä voi hyvin, viljelmällä kasvaa tällä hetkellä noin 80 merisientä.  Abdullah ansaitsee niistä sadasta jopa kahteensataan dollariin kuukaudessa, riippuen myytyjen sienten määrästä. Toisin kuin aiemmin, resurssit riittävät nyt hyvin elinkustannusten kattamiseen.  

”Olen ylpeä työstäni. Voin elättää itseni ja perheen ja lisäksi olen oppinut paljon uutta”, Abdullah sanoo.  

Keskimäärin yksi merisieni maksaa noin 15–30 Yhdysvaltain dollaria. Sieniä käytetään erityisesti ihonhoidossa ja meikkauksen apuna. 

Merisienten käsittely vaatii runsasta tietotaitoa. Marinecultures tarjosi koulutusta, jossa naisia opetettiin ​​uimaan, sukeltamaan, käyttämään viljelyyn tarvittavia laitteita ja varusteita sekä puhdistamaan ja hoitamaan sieniä.  Lisäksi naisille opetettiin kirjanpitoa, markkinointia ja myytävien sienien luokittelua. 

Järjestön aloittama projekti on nykyisin täysin sansibarilaisnaisten itsensä toteuttama. Vajaat parikymmentä naista perusti osuuskunnan, jota ylläpidetään merisieniviljelmille järjestettyjen pienvierailujen tuloilla. Lisäksi pieni osa kunkin naisen myymien sienten tuloista osoitetaan osuuskunnalle.  

Nyt naiset kouluttavat itse uusia viljelijöitä. Marinecultures tekee yhä yhteistyötä itsenäistyneen naisryhmän kanssa. 

Naisten muodostama osuuskunta myy sieniä muun muassa paikallisille hotelleille ja putiikeille. Sienten hinta vaihtelee niiden koon mukaan, mutta keskimäärin yksi merisieni maksaa noin 15–30 Yhdysvaltain dollaria. Sieniä käytetään erityisesti ihonhoidossa ja meikkauksen apuna. 

Merisieniprojekti on ollut merkittävä Jambianin kylän naisten taloudellisessa itsenäistymisessä. Marinecultures-järjestössä projektia vuosia luotsannut Ali Mahmud sanoo, että järjestö koulutti pääasiassa eronneita naisia tai naisia, joilla on lapsia, mutta joiden kumppani ei ole syystä tai toisesta läsnä.  

Naiset ovat vuosien saatossa saavuttaneet tilanteen, jossa he voivat kattaa itse asumis- ja ruokakustannuksensa ja lastensa koulunkäyntimaksut. Näin ei ollut aina. Järjestön mukaan yksi merisieniviljelmä tuottaa riittävästi noin parinkymmenen ihmisen ruokkimiseen. Jambianin merisieniä kasvattavat naiset vahvistavatkin merkittävästi kyliensä ruokaturvaa. 

”Merellä koen olevani itsenäinen ja kotikyläni ongelmat painavat minua vähemmän. Täällä koen olevani kotona ja osa naisyhteisöä”, Rajab sanoo hymyillen.