Lähes kaksi kuukautta mielenosoituksia. Poliisi on ottanut Maputossa yhteen mielenosoittajien kanssa 9. lokakuuta pidettyjen presidentinvaalien tulosten julkaisemisesta saakka. Joukkomielenosoitukset puhkesivat, kun vaaliviranomaiset ilmoittivat, että maata itsenäistymisestä hallinneen Frelimo-puolueen presidenttiehdokas Daniel Chapo voitti vaalit.
Tuhannet riippumatonta ehdokasta Venâncio Mandlanea tukeneet nuoret lähtivät kaduille ilmaisemaan eriävän mielipiteensä, koska vaaleissa epäiltiin vilppiä ja väärinkäytöksiä. Kansalaisyhteiskuntaryhmät ja länsimaiset vaalitarkkailijat totesivat myös, että vaalit olivat epäoikeudenmukaiset ja tuloksia muutettiin.
Amnesty Internationalin mukaan mielenosoitusten aikana Mosambikin turvallisuusjoukot ovat ampuneet yli 350 ihmistä, ja ainakin 3500 ihmistä on pidätetty mielivaltaisesti. Loukkaantuneita on todennäköisesti tuhansia.
Uhrien joukossa on lapsia, jotka ovat joutuneet poliisin luotien kohteeksi kävellessään koulusta kotiin tai jonottaessaan leipää. Poliisi on väittänyt mielenosoittajia terroristeiksi ja syyttänyt heitä lasten käyttämisestä ihmiskilpinä. Tästä huolimatta mielenosoitukset kasvavat.
Nuoret mielenosoittajat vaativat elämän rakentamisen edellytyksiä, parempia työmahdollisuuksia ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. He vastustavat Mosambikin luonnonvarojen hyväksikäyttöä, joka hyödyttää pientä etuoikeutettua piiriä ja jättää enemmistön köyhyyteen.
”Mielenosoittaminen on Mosambikissa perustuslaillinen oikeus ja sitä on hyvä käyttää silloin, kun uskoo asioiden olevan väärin. Ongelmat alkavat, kun mielenosoitukset eivät ole enää rauhanomaisia, kun poliisi käyttää kyynelkaasua sekä suhteetonta voimaa mielenosoittajia kohtaan, ja mielenosoittajat puolestaan vastaavat polttamalla renkaita sekä muita esineitä teillä”, mosambikilainen valokuvaaja Agocie Ligula sanoo.
Ligula on kuvannut Mosambikin mielenosoituksia monen viikon ajan. Hän kertoo, että Mosambikin nuorilla on vain vähän mahdollisuuksia osallistua poliittisiin johtotehtäviin.
”Esimerkiksi maan parlamentissa on vähän nuoria kansanedustajia, mikä ei ole kovin järkevää maassa, jossa valtaosa väestöstä on nuoria ihmisiä”, Ligula sanoo.
Mielenosoitukset kertovat tyytymättömyydestä valtaeliittiin.
Mosambikin pohjoisesta Cabo Delgadon maakunnasta on tullut rubiinien, heroiinin ja puutavaran salakuljetusväylä sekä tukikohta paikalliselle Isisille, joka värvää niitä, jotka ovat jääneet rikkauksien ulkopuolelle. Vuonna 2021 energiajätti TotalEnergies keskeytti Cabo Delgadossa laajan kaasuprojektin sen jälkeen, kun jihadistit murhasivat satoja siviilejä.
Mielenosoitukset kertovat samaa tarinaa tyytymättömyydestä valtaeliittiin, joka lapioi luonnonvaroista – kuten maan vahvasta kaivosteollisuudesta – kumpuavua tuottoja omiin taskuihinsa samaan aikaan, kun nuorisolla ei ole elämän perusedellytyksiä.
Mosambikin tilanne ei ole ainutlaatuinen. Muun muassa Botswanassa, Ghanassa ja Senegalissa korruptioon ja heikkoihin mahdollisuuksiin kypsät kansalaiset vaativat vallanvaihdosta. Kenian kesäkuussa leimahtaneet mielenosoitukset levisivät laajalti kansainvälisessä mediassa, kun erityisesti nuoret kenialaiset protestoivat rajuja veronkorotuksia ja heikkoja tulevaisuuden näkymiä. Etelä-Afrikassa ANC-puolue kärsi rökäletappion toukokuun presidentti- ja parlamenttivaaleissa, koska suurtyöttömyydestä ja peruspalvelujen heikkenemisestä kärsivät kansa halusi muutosta.
Venâncio Mondlane on uhannut, että Mosambik ajautuu kaaokseen, jos perustuslakineuvosto, eli maan korkein vaalilakia määrittelevä elin, ei julista hänen voittaneen lokakuun 9. päivänä pidettyjä presidentinvaaleja. Mondlane on julistanut yhden päivän yleislakon maanantaille 23. joulukuuta, sillä hän ennakoi maanantaita päiväksi, jolloin perustuslakineuvosto ilmoittaa lokakuun vaalien lopulliset tulokset.
Mondlane vaatii kaikkia toimintoja terveyspalveluja lukuun ottamatta pysäytettäväksi, jotta perustuslakineuvosto antaisi tuomionsa.
Itsenäinen ehdokas Mondlane sai virallisesti 20 prosenttia äänistä, kun valtapuolue Frelimo kahmi virallisten tulosten mukaan yli 70 prosenttia äänistä. Mondlane kuitenkin väittää olevansa todellinen vaalivoittaja ja vaati vallankumousta.
Vaikka Mondlane on tarjonnut vain vähän todellisia todisteita voitostaan, kannattajat uskovat julistukseen. Protestit valtapuolueen vaalipetoksesta ovatkin muuttuneet yhteiskunnalliseksi kapinaksi.
Keskimääräinen mosambikilainen on köyhempi kuin vuosikymmen sitten. Noin 38 000 meticalin, eli noin 570 euron vuositulot henkeä kohden tarkoittaa, että mosambikilaiset ovat yksi maailman köyhimmistä kansoista.
Mielenosoitusten velloessa Mosambikin valtio sulki internetin 25.10. Sulku vaikutti erityisesti sosiaalisen median alustoihin, joissa ihmiset jakavat tietoa. Puhelinoperaattorit Vodacom, TMCel ja Movitel toteuttivat toisen internetsulun 31.10 mielenosoitusten kiihtyessä. Internetsulku kesti 4–5 päivää, ja se vaikutti erityisesti köyhiin, syrjäytyneisiin yhteisöihin, joissa vastustus Frelimon hallintoa kohtaan on voimakkainta.
Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö SADC ja YK eivät ole juuri vastanneet tilanteeseen, ja se on herättänyt kritiikkiä Mosambikissa ja maailmalla. Sekä SADC että EU-tarkkailijat poistuivat maasta kolme päivää vaalien jälkeen. SADC-maiden ministerit kokoontuivat Hararessa Zimbabwessa marraskuun lopulla, mutta konsensusta Mosambikin tilanteen ratkomiseksi ei löytynyt.
Etelä-Afrikan ulkoministeri Ronald Lamolan johtama valtuuskunta tapasi keskiviikkona 18.12. Mosambikin ministereitä kahdenvälisissä keskusteluissa kriisistä. Paikallisten medioiden mukaan asiantuntijat ovat keskusteluista varovaisen optimistisia.
Johannesburgin yliopiston Panafrikkalaisen instituutin tutkija Rich Mashimbye totesi Turkin valtiollisen uutistoimiston Anadolu Agencyn haastattelussa, että Mondlanen väitteet vaalivilpistä ovat vakavia, ja ehdotti läpinäkyvää äänten uudelleenlaskentaa, johon osallistuisi Mosambikin vaalivalvojien lisäksi myös ulkopuolisia toimijoita, kuten SADC ja YK.
Mashimbye ehdotti myös mahdolliseksi ratkaisuksi vallanjakosopimusta, vaikka tutkija kyseenalaisti, suostuisiko Mosambikia hallitseva Frelimo-puolue järjestelyyn.
Ligula painottaa, että Mosambikissa eletään historian laajimpia vaalien jälkeisiä mielenosoituksia.
”Mielenosoituksia on nyt kestänyt lähes kaksi kuukautta, joista suurin osa on ollut väkivaltaisia. Satamien, valtioiden rajanylityspaikkojen, yritysten ja kauppojen toiminta on lamaantunut, ja viranomaiset ovat raportoineet useista tappioista. Nämä tekijät työntävät maata kohti jonkinlaista muutosta, ja uskon, että muutos tulee tapahtumaan”, Ligula kertoo.
Ligulan mukaan viikolla ennen joulua on ollut verrattain rauhallista. Joulunaika ja loppuvuosi näyttävät, miten Mosambikin tilanne kehittyy ja leimahtavatko mielenosoitukset voimakkaasti uudelleen. Varmaa on ainoastaan se, että tilanteen ratkominen vie aikaa, eivätkä mosambikilaiset nuoret näytä perääntymisen merkkejä.
Jutun on kirjoittanut Maailman Kuvalehden eteläisen Afrikan kirjeenvaihtaja.