Artikkelikuva
"Rikollinen maailma on vahvasti mukana ympäristörikoksissa, kuten laittomassa metsästyksessä ja hakkuissa. Nämä rikokset ovat laajuudessaan huumeiden salakuljetuksen tasolla, mutta syytteitä ei nosteta läheskään yhtä usein", Helsingissä vieraileva Jojo Mehta sanoo.  Hänet kuvattiin Kaivopuistossa, meren rannalla.

”Ilmastonmuutos on oire, joka johtuu vuosikymmenten aikana tapahtuneesta ympäristön massiivisesta tuhosta” – Ympäristöaktivisti Jojo Mehta haluaa luonnontuhonnasta kansainvälisen rikoksen

Stop Ecocide International -kansanliikkeen perustaja ja toimitusjohtaja Jojo Mehta vierailee Suomessa Helsingin Musiikkitalon suurkonsertin yhteydessä. Ohjelmassa on kuoroteoksia luonnontuhon ja sen estämisen teemasta.

1. Mikä on yhteytesi ”Choirs for Ecocide Law” -kuoroon? 

Työskentelen globaalisti luonnontuhon rikosoikeudellisen kriminalisoinnin puolesta etupäässä diplomaattisella ja poliittisella tasolla, suljettujen ovien takana. Käymme myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, ja monet merkittävät kulttuurivaikuttajat ovat inspiroituneet asiastamme. Kymmenen eri maista tulevan säveltäjän 15 kuoroteosta on rakennettu luonnontuhonta-aiheen ja sen estämisen teeman ympärille. Tämä ohjelma on vapaasti kaikkien saatavilla. Helsingin Musiikkitalon loppuunmyyty konsertti on kansainvälisen Choirs for Ecocide -projektin ensimmäinen suurkuorokonsertin esitys.

2. Miten kulttuuri voi auttaa luontoa? 

On erittäin tärkeää, että puhumme suhteestamme luontoon ja viemme keskustelun kulttuuriseen kontekstiin. Rikosoikeudellinen järjestelmä määrittelee kulttuurissamme vallitsevat moraaliset rajat, sen mitä pidämme hyväksymättömänä tai vaarallisena. Länsimaisen ajattelun kaanon on hyvin dualistinen: ihmiset ja luonto nähdään erillisinä, mikä on yksi syy ekologiseen kriisitilanteeseen. Kulttuurikeskustelulla voimme nostaa näitä asioita esiin, ja herättää vastuuntuntoa. Vahvistamme ja tuemme kulttuurikeskustelua luonnonkatolain ympärillä. 

3. Perustit Stop Ecocide -järjestön vuonna 2017. Kuinka sinusta tuli ympäristöaktivisti? 

Äitini on laulaja-lauluntekijä, joka inspiroitui luonnosta ja vuodenajoista. Kasvoin hänen musiikkinsa ja runoutensa parissa. Arvelen, että tämä perinne kulki koko ajan mukanani vaikken tiedostanutkaan sitä. Toimin viestintätehtävissä ja nojatuoliaktivistina, kunnes liuskekaasun käyttö nousi isoksi puheenaiheeksi Britanniassa.  

Keskustellessani ystävien ja perheen kanssa, tuolloin viisivuotias tyttäreni purskahti itkuun ja sanoi: ”Äiti, jos he myrkyttävät maata, he myrkyttävät itseään. Sinun täytyy soittaa heille ja pysäyttää heidät!” Aloin tutkia asiaa, pidin yleisöpuheita, järjestin mielenosoituksia ja kirjoitin pamfletteja. Näin tapasin Polly Higginsin, jonka perustelut olivat minulle hyvin selkeitä. Meistä tuli heti sielunsisaria ja perustimme Stop Ecociden yhdessä.  

4. Termi luonnontuho (ecocide) juontaa 1970-luvulle Agent Orange -myrkyn kauhistuttaviin vaikutuksiin Vietnamin ja Kambodžan luonnossa. Kuinka löysitte termin uudelleen? 

Polly Higgings lensi Kanadassa öljyhiekkaesiintymien yli. Niiden tuho oli niin valtava, että ne näkyvät avaruuteen saakka. Hän halusi löytää termin, joka kuvailisi luonnon vakavaa tuhoamista. Luonnontuho oli sopiva termi, ja silloin hän tajusi myös termin taustan. Hän herätti termin henkiin, koska se tuntui kuvaavan niin hyvin sitä, mitä maailmassa tapahtuu. 

5. Luonnontuhon määritelmä julkaistiin vuonna 2021. Mitä seurauksia sillä oli työhönne? 

Vuonna 2020 joukko ruotsalaisia parlamentaarikkoja kysyi, voisimmeko koota arvovaltaisen ryhmän, joka luonnostelisi luontokadon määritelmän. Onnistuimme kokoamaan todella huipputason paneelin, jossa oli 12 lakiasiantuntijaa erilaisista oikeudellisista taustoista. Tuloksena oli vedenpitävä, konsensuksena saavutettu määritelmä. Sanon aina, että siihen päivään saakka olin pystynyt lukemaan kaikki sähköpostini – sitten keskustelu todella leimahti.  

Ilmastonmuutos on oire, joka johtuu vuosikymmenten aikana tapahtuneesta ympäristön massiivisesta tuhosta. On houkuttelevaa yhdistää ilmastonmuutos ainoastaan hiilidioksidipäästöihin.

6. Millainen merkitys olisi luonnnontuholainsäädännön läpimenolla Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC)?   

Luonnontuhosta tulisi viides kansainvälinen rikos kansanmurhan, rikosten ihmisyyttä vastaan, sotarikosten ja hyökkäyssodan rinnalle. ICC on viimeisen oljenkorren tuomioistuin, mutta jäsenvaltiot todennäköisesti ratifioisivat sen samankaltaisessa muodossa kansallisessa lainsäädännössään. Lisäksi kansainvälisen syytteeseenpanon uhka auttaa ihmisiä ymmärtämään luontorikosten vakavuuden.  

7. Miksi ympäristörikoksia ei tutkita yhtä paljon kuin muita rikoksia? 

Ympäristörikoksia ei oteta tarpeeksi vakavasti ja ne ovat usein melko monimutkaisia. Niiden tutkinta vaatii kokemusta tuomioistuimissa ja erityistä asiantuntemusta, jotta kysymyksiä ymmärrettäisiin edes perustasolla. Silti rikollinen maailma on vahvasti mukana ympäristörikoksissa, kuten laittomassa metsästyksessä ja hakkuissa. Nämä rikokset ovat laajuudessaan huumeiden salakuljetuksen tasolla, mutta syytteitä ei nosteta läheskään yhtä usein.  

8. Miten luonnontuholaki puuttuu ilmastonmuutoksen perussyihin? 

Ilmastonmuutos on oire, joka johtuu vuosikymmenten aikana tapahtuneesta ympäristön massiivisesta tuhosta. On houkuttelevaa yhdistää ilmastonmuutos ainoastaan hiilidioksidipäästöihin. Tosiasiassa, jos tuhotaan ilmastoa sääteleviä ekosysteemejä, kuten valtameriä, metsiä ja kosteikkoja ja köyhdytetään maaperää, vaikutetaan merkittävästi ilmastonmuutokseen. Vaikka ilmastopäästöt lopetettaisiin huomenna, ilmastokriisi jatkuisi edelleen. 

9. Mikä on suhteesi nuoremman polven aktivisteihin?  

Ilman Fridays for Futurea ja Elokapinaa ja muita vastaavia ryhmiä luonnontuho ei olisi näin paljon esillä. Kyse on ruohonjuuritason toiminnasta, joka luo tilaa oikeudelliselle keskustelulle. He painavat hälytysnappia, ja me tuomme sammutusletkun. Kun aloitimme toimintamme, työskentelimme molempien järjestöjen kanssa tietoisuuden lisäämiseksi. Nykyään oma toimintamme on enemmän korkean tason poliittista vaikuttamista, mutta tuemme edelleen mobilisaatiota. Aktivismi on välttämätön katalysaattori. 

10. Mitä teet mieluiten luonnossa? 

Teen joka päivä yksinkertaisen asian eli astun paljain jaloin maahan omassa ihanassa puutarhassani.  Haen yhteyden maahan ja siihen, mitä teen ja minkä vuoksi. Teen tämän kirjaimellisesti joka päivä, satoi tai paistoi. Saan myös tuntuman vuodenajoista ja säästä sekä siitä, miten ne muuttuvat. Yhdistyn välittömästi ympäristööni. 

Let´s Change the Rules – Choirs for Ecocide Law -suurkonsertti Helsingin Musiikkitalossa lauantaina 27.4. klo 18-20. Loppuunvarattu.

Konserttia voi seurata livestriiminä:

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!