YK:n alaiseen Maailman henkisen omaisuuden järjestöön (WIPO) kuuluvat jäsenmaat tekivät sopimuksen biopiratismin estämisestä keväällä 2024 yli 20 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen, uutisoivat muun muassa Al Jazeera ja The Conversation.

Biopiratismi on käytäntö, jossa suuret yritykset käyttävät hyväkseen perinteistä tietoa ja patentoivat sen, jotta voisivat tehdä rahaa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen yritys on patentoinut intialaisen neempuun johdannaiset, joita käytetään torjunta-aineina.

Intiassa paikalliset yhteisöt ovat kuitenkin hyödyntäneet neempuuta muun muassa maataloudessa, lääketieteessä, hygieniatarvikkeissa sekä hyönteis- ja tuholaiskarkotteena. Neemillä on Intiassa myös kulttuurinen ja uskonnollinen merkitys.

Yritykset ovat koettaneet patentoida myös muita geenivaroja, kuten useita viljeltyjä kasvilajikkeita; basmati- ja jasmiiniriisiä sekä lääke- ja viljelykasveja, joita käytetään kosmetiikassa, lääkkeissä, bioteknologiassa ja lisäravinteissa.

Geenivara tarkoittaa geneettistä ainesta, joka on tai saattaa olla arvokas. Geenivaroja ovat esimerkiksi lääke- ja viljelyskasvit. Vaikkei geenivaroja voida suoranaisesti suojata teollis- ja tekijänoikeuksilla, niiden avulla kehitetyt keksinnöt voidaan patentoida.

Vuonna 2023 eniten patenttihakemuksia oli Kiinalla. Sen hakemukset vastasivat 53,5 prosenttia globaalista kokonaismäärästä.

Uusi sopimus vaatii patenttien hakijoita ilmoittamaan, mikäli patenttihakemus perustuu geenivaroihin, sekä kertomaan, mistä ne ovat peräisin. Tällä hetkellä yritysten ja maiden ei ole pakko julkaista kehittämiensä innovaatioiden alkuperää. Monet globaalin etelän maat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että patenteilla voidaan polkea alkuperäiskansojen oikeuksia ja mahdollisesti hyväksikäyttää resursseja.

Sopimuksen vastustajat pelkäävät, että tiukemmat säännöt tulevat hidastamaan tai jopa estämään innovaatioita. Sopimuksen kannattajat kuitenkin sanovat, että patentoinnin uudet vaatimukset tulevat lisäämään oikeusvarmuutta, läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.

Vuonna 2023 tehtiin maailmanlaajuisesti yli 29 000 kasvilajikepatenttihakemusta, joka oli 6,6 prosenttia enemmän vuoteen 2022 verrattuna. Eniten patenttihakemuksia oli Kiinalla. Sen hakemukset vastasivat 53,5 prosenttia globaalista kokonaismäärästä.