Artikkelikuva
SaferGlobe tukee tahoja, jotka toimivat Ukrainassa. Siellä siviileistä erityisen turvattomassa asemassa ovat ikääntyneet ja vammaiset henkilöt. Kuvituskuva Lvivistä.

Näkymämme rauhallisesta tulevaisuudesta on huonompi kuin pitkään aikaan – ”Turvallisuus on sekä tunteita että tekoja”

Ajatushautomo SaferGlobe tekee työtä laajan turvallisuuden eteen. Jopa kukkakimppu voi tietyissä oloissa olla rauhanteko, sanoo toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta rauha? Kenties tyynen järven yllä lentävät pikkulinnut aurinkoisena kesäpäivänä. Tai jokin arkisempi, vaikkapa töiden jälkeinen lämmin suihku.

Nämä esimerkit ovat osa tietynlaista rauhaa, mielenrauhaa. Toisinaan rauha vaatii työtä vaikeiden ihmisten kanssa vaikeissa tilanteissa, sanoo rauhaa ja turvallisuutta edistävän riippumattoman suomalaisen ajatushautomon SaferGlobe ry:n toiminnanjohtaja Maria Mekri.

”Uskomme usein rauhan olevan itsestään tapahtuva asia, joka on helppoa ja kivaa. Todellisuudessa sen eteen on tehtävä aktiivisesti töitä.”

SaferGlobe ry koostuu rauhantyön ammattilaisista, jotka tukevat tahoja viranomaisista yrityksiin ja järjestöihin. Järjestöllä on erilaisia hankkeita esimerkiksi rauhaan ja digitaalisuuteen liittyen. Lisäksi se julkaisee vuosittain Suomen asevalvontaraportin, johon se koostaa tiedot Suomen aseviennistä.

Ajatushautomo ei sinällään vastusta aseellista puolustusta, vaan se pyrkii ylläpitämään rauhaa. Aseellisten konfliktien syttyessä, järjestö pyrkii vähentämään mahdollisimman monen ihmisen kärsimystä.

”Me aloitamme käytännöllisesti siitä, miten asiat nyt ovat ja miten niitä voidaan parantaa. Teemme työtä usein harmaalla alueella, koska joudumme miettimään mikä huonoista vaihtoehdoista olisi vähiten huonoin.”

Järjestö tukee esimerkiksi tahoja, jotka toimivat Ukrainassa. SaferGlobe keskittyy erityisesti siihen, että maan sisäiset järjestelmät toimisivat mahdollisimman hyvin. Teemoja ovat esimerkiksi evakuointijärjestelmät ja korruption ennaltaehkäisy sekä aseiden valvonta. Myös haastavia asioita on nostettava esille, Mekri sanoo.

”Esimerkiksi Ukrainassa on ollut aika paljon järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja ihmiskauppaa. Me yritämme nostaa keskusteluun sekä itse teemat, että niitä ennaltaehkäisevän toiminnan.”

Miten rauhaa ja turvallisuutta sitten edistetään? Mieleen saattaa nousta kuva armeijasta ja poliisista. Kun armeija ja poliisi ovat turvallisuuden keskiössä, puhutaan suppeasta turvallisuudessa.

SaferGlobe ry tekee työtä laajan turvallisuuden eteen. Siihen kuuluu armeija ja poliisin lisäksi ihan kaikki muut yhteiskunnan tahot ja ihmiset. Laajassa turvallisuudessa lähdetään liikkeelle siitä, että me kaikki voimme tukea yhteistä turvallisuutta, Mekri kertoo.

”Turvallisuus on sekä tunteita että tekoja. Laajassa turvallisuudessa otetaan huomioon se, että turvallisuus riippuu siitä, kuka olet ja missä olet.”

Vähemmistöön kuuluminen on yksi turvallisuutta vähentävä tekijä. Suomessa turvallisimmassa asemassa on aika yllättävä joukko: noin kahdeksankymmentävuotiaat.

”He ovat harvemmin osa rikosporukkaa, ja rikokset heitä kohtaan ovat useammin huijauksia kuin väkivaltaa. Oma asiansa on pelontunne. Ihmiset voivat tuntea aktiivisesti olevansa uhattuina, vaikka eivät itse asiassa ole. Siinä on ristiriita.”

Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää rauhaa.

Konfliktialueella ikääntyneet ovat usein sen sijaan varsin haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi Ukrainassa erityisen vaikeassa asemassa ovat siviileistä vanhukset ja vammaiset henkilöt. Ikääntyneet eivät ole välttämättä päässeet omin neuvoin eturintamalta pois, vaikka toisaalta osa on halunnut jäädä kotiinsa. Vammaisten henkilöiden tilanne on vähintään yhtä kinkkinen, Mekri kertoo.

”Vammaisia henkilöitä voi olla vaikea siirtää, jos ei ole esimerkiksi oikeanlaisia liikennevälineitä. Lisäksi uudelleensijoittaminen voi aiheuttaa uuden ongelman. Ukrainalaisissa laitoksissa asuneet ja niihin tottuneet vammaiset henkilöt pitäisi siirtää mielellään samankaltaiseen paikkaan, eikä sellaisia ole.”

Vaikka valtiollisiin rauhanneuvotteluprosesseihin harva pääsee mukaan, jokainen voi omalla toiminnallaan edistää rauhaa.

Mekri kertoo konkreettisen esimerkin kukkakimpun avulla. Jos annat kaverillesi kukkakimpun, se voi tuoda hyvää mieltä, mutta ei sinänsä ole rauhan teko. Jos sen sijaan tiedät, että naapurustossasi on nuorisojengi, joka tekee rikoksia ja menet jonkun heistä äideille antamaan kukkakimpun, se voi olla rauhanteko. Voit osoittaa kimpulla ja sanoillasi olevasi tukena hankalassa tilanteessa.

Kasvava polarisaatio horjuttaa yhteiskuntarauhaa. Mekri sanoo, että näkymämme rauhallisesta tulevaisuudesta on huonompi kuin pitkään aikaan. Kuitenkaan nyt ei ole aika antaa pelolle valtaa, vaan tehdä entistä enemmän töitä rauhan eteen.

”Nyt on aika tukea omaa yhteisöään. Niin yhteiskunta pysyy yhtenäisenä ja rauhan edellytykset ovat paremmat.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!