Suomen päätös keskeyttää kehitysyhteistyö Somalian kanssa saa kritiikkiä – “Näin ei tule hoitaa kansainvälisiä suhteita”

Suomi vetää tukensa Somalialta, koska maa ei ole sitoutunut ottamaan vastaan Suomesta palautettavia kansalaisiaan. Päätös vaikuttaa etenkin naisten ja tyttöjen asemaan, sanovat järjestöt.

Suomen päätös keskeyttää Suomen kehitysyhteistyön maaohjelma Somaliassa on kestämätön, kritisoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo.

”Suomen kehitysyhteistyöllä on tuettu erityisesti vaikeassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä Somaliassa. Hallituksemme näyttää yrittävän painostaa Somalian hallintoa vetämällä maton näiden tyttöjen ja naisten alta, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä palautussopimusten kanssa. Päätös on häpeällinen”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu tiedotteessa.

”Ymmärrämme tarpeen saada palautussopimus aikaan, mutta näin ei tule hoitaa kansainvälisiä suhteita. Kehitysyhteistyötä ei tule politisoida tällä tavalla.”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps) ilmoitti eilen, että Suomen ja Somalian välinen kahdenvälinen kehitysyhteistyöohjelma keskeytetään, koska neuvottelut Somalian kansalaisten takaisinottamisesta eivät ole edenneet.

Päätös perustuu hallitusohjelman (pdf) sekä kauppa- ja kehityspoliittisen selonteon (pdf) kirjauksiin. Sen mukaan Suomi ehdollistaa kehitysyhteistyön niin, ettei tukea anneta maille, jotka eivät sitoudu ottamaan vastaan omia Suomesta palautettavia kansalaisiaan. Heitä ovat esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneet. 

Somalian ja Suomen välillä ei ole voimassa olevaa palautussopimusta, ja neuvottelut ovat olleet pitkään kesken.

Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Habiba Ali on huolissaan siitä, että keskeytys heikentää luottamusta Suomeen ja suomalaisiin toimijoihin.

”Suomella on Somaliassa erityiset toimintamahdollisuudet myös aktiivisen Suomen somalidiasporan kautta. Miksi näitä suhteita ei voida hyödyntää ja antaa aikaa sopimuksen syntymiselle tilanteessa, jossa valtio käy jälleen kiihtyvää taistelua ääriliikkeitä vastaan ja tarvitsisi kaiken tuen toimivien rakenteiden, palveluiden ja yhteiskunnallisen vakauden luomiseen?”

Vuoden 2024 suunniteltu budjetti Somalian maaohjelmalle oli noin 11 miljoonaa euroa, josta tähän mennessä on maksettu noin 3,4 miljoonaa euroa. Maaohjelman varoilla on rahoitettu erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien, terveyden ja koulutuksen parantamista.

Keskeytys ei koske humanitaarista apua, kansalaisjärjestöjä tai yksityisen sektorin tukea. Ohjelma ajetaan alas asteittain niin, että jo alkaneet hankkeet viedään loppuun, Tavio kertoi.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!