Presidentin valta on perustuslaissa säänneltyä.

Sisäpolitiikassa presidentillä on lainsäädäntövaltaan liittyvää valtaa, johon kuuluu esimerkiksi lakien vahvistaminen. Hänelle kuuluvat joidenkin korkeiden virkojen nimitykset, kuten tuomarit ja oikeuskansleri. Myös armahdusoikeus kuuluu presidentille.

Vanhan perustuslain mukaan presidentti saattoi hajottaa eduskunnan, eikä sitä tarvinnut perustella. Edelleen on sellainen mahdollisuus, että presidentti voi hajottaa eduskunnan ja määrätä uudet vaalit toimitettavaksi, jos pääministeri tekee perustellun aloitteen.

Ulkopolitiikan johtaminen kuuluu presidentille yhdessä valtioneuvoston kanssa. Tätä pidetään tällä hetkellä tärkeimpänä valtaoikeutena.

Nyt kun Suomi on Naton jäsen, presidentti edustaa Suomea Naton huippukokouksessa sekä YK:ssa. EU:n korkeimmissa päätöksentekoelimissä edustaa pääministeri.

Millaisia eroja eri maissa on presidentin vallassa?

Yhdysvaltain järjestelmä on kaikkein presidenttivaltaisiin, siellä presidentti nimittää alaisuudessaan toimivan hallituksen. Myös Ranskan järjestelmä on presidenttivaltainen. Muista Pohjoismaista Islannissa on edustuksellinen presidentti, samoin esimerkiksi Saksassa ja Italiassa.

Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema.

Kun uusi perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000 ja presidentin valtaa merkittävästi vähennettiin, ajateltiin, ettei ehdokkaita enää saada. Mutta niin kuin näkyi, meillä oli kovan tason ehdokkaita presidentinvaaleissa.

Tulisiko Suomen presidentin valtaoikeuksia rajata vai lisätä?

Oikeuksia ei oikeastaan enää voi rajata. On ainakin periaatteessa merkittävää, että presidentti voisi kieltäytyä vahvistamasta lakiesitystä.

Myös armahdusoikeus on hyvä olla poliittisesti sitoutumattomalla ja neutraalilla presidentillä.

Nato-jäsenyys lisäsi maailmanlaajuisesti presidentin valtaa.