Köyhyysaste kolminkertaistunut talouskriisistä kärsivässä Libanonissa – Erityisen vaikeassa asemassa ovat syyrialaiset

Libanonilaisista 44 prosenttia elää köyhyydessä, kertoo Maailmanpankki. Se suosittelee sosiaaliturvaverkkoon ja peruspalveluihin satsaamista.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet Libanonissa rajusti viisi vuotten sitten alkaneen talouskriisin seurauksena. Valuutta on menettänyt arvonsa, inflaatio kiihtynyt ja bruttokansantuote supistunut. Uuden arvion mukaan 44 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä. Vuonna 2012 osuus oli 12 prosenttia.

Maailmanpankin toukokuussa julkaisema raportti perustuu kyselyyn, joka tehtiin viidessä Libanonin kahdeksasta maakunnasta joulukuun 2022 ja helmikuun 2023 välillä. 

Köyhyys jakautuu alueellisesti epätasaisesti. Pääkaupunki Beirutissa köyhyysaste on vain kaksi prosenttia. Maan pohjoisosassa, jossa moni työllistyy huonosti palkatulle maatalous- tai rakennussektorille, köyhyysaste on jopa 70 prosenttia.

Erityisen heikko tilanne on Libanonin syyrialaisilla, joista lähes 90 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Rahallisen köyhyyden kasvun lisäksi köyhyys on syventynyt ja tuloerot kasvaneet. Moniulotteisesti köyhiä on jo lähes 80 prosenttia. Moniulotteisella köyhyydellä tarkoitetaan köyhyyttä, joka ei ole pelkästään rahallista, vaan joka näkyy esimerkiksi sähkön, veden ja muiden peruspalveluiden puutteena.

Köyhtyminen on johtanut siihen, että ihmiset ovat vähentäneet ruuan ja muiden peruspalveluiden kuluttamista. Raportin mukaan esimerkiksi leivän ja viljan kulutus on vuosikymmenen aikana kasvanut mutta lihan, vihannesten ja hedelmien kulutus taas vähentynyt.

Ruokaturvaa tutkivan IPCC:n tuoreen arvion mukaan vajaa neljännes libanonilaisista, noin 1,26 miljoonaa ihmistä, tulee kärsimään akuutista ruokapulasta huhti- ja syyskuun välisenä aikana tänä vuonna. Syyrialaisista nälästä kärsii yli kolmannes.

Raportin mukaan parhaiten pärjäävät ne, jotka saavat tienestinsä dollareina. Myös ulkomailla työskentelevien libanonilaisten rahalähetykset kotimaahansa ovat tärkeä apu. Niiden osuus bruttokansantuotteesta on jo 30 prosenttia.

”Arvio korostaa kriittistä tarvetta kohdentaa toimia paremmin köyhiin ja laajentaa sosiaalitukiohjelmien kattavuutta ja syvyyttä, jotta voidaan varmistaa, että kotitaloudet saavat tärkeitä resursseja”, sanoo Maailmanpankin Lähi-idän maajohtaja Jean-Christophe Carret tiedotteessa.

Raportissa suositellaan inhimillisen pääomaan satsaamista mahdollistamalla koulutus- ja terveyspalveluiden saanti paremmin. Se peräänkuuluttaa myös esimerkiksi julkisen liikenteen parantamista sekä työllisyys- ja yrittäjyysohjelmia.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!