Poliittinen kriisi ja taloustaantuma pahentavat lasten aliravitsemusta Perussa – Anemia yli 40 prosentilla

Peru on poliittisessa ja institutionaalisessa kriisissä, jota pahentavat taloustaantuma ja maataloustuotannon väheneminen. Aliravitsemus vaivaa etenkin lapsia. Ongelmaa ei voi ratkaista vain rahalla, vaan tarvitaan myös esimerkiksi kunnollinen vesi- ja viemäröintijärjestelmä, sanoo taloustieteilijä ja entinen ministeri Carolina Trivelli.

(IPS) — Perulainen puutarhaviljelijä Felipa Noamesa valmistaa joka aamu aamiaiseksi favapapukeittoa, leipää ja nuudeleita. Hänen omat lapsensa ovat jo varttuneet, mutta hän pitää huolta, ettei viisivuotias tyttärentytär Mayra kärsi anemiasta tai aliravitsemuksesta. 

Noamesa lukeutuu Andien alkuperäiskansa ketšuoihin, ja hänen yhteisönsä lapsilla anemia ja aliravitsemus ovat yleisiä ongelmia.

”Naapureillani on pieniä lapsia, jotka eivät halua syödä ja joilla on turvonneet vatsat. Heillä on loisia, heidän silmänsä kellastuvat ja he nukahtavat kesken koulupäivän”, Noamesa kertoo. 

Hän elää yli kolmen kilometrin korkeudessa Paruron kaupungissa aviomiehensä, tyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa. Tytär käy koulua ja Felipa hoitaa Mayraa kotona.

Noamesan aterioilla ei syödä nautaa, sikaa tai lammasta, vaan marsuja. Marsuilla on pieni vaja talon vieressä, lähellä luomupuutarhaa.

”Lounaaksi teen lientä, muhennettua tai paistettua marsua ja tuoretta maissia, perunoita ja muita puutarhassa kasvattamiani vihanneksia sekä juustoa”, Noamesa kuvaa tavallista päiväateriaa.

,

,

Lapsista 42 prosenttia kärsii anemiasta

Joulukuussa 2022 Perun silloinen presidentti Pedro Castillo syrjäytettiin ja vangittiin yksinvaltapyrkimysten vuoksi. Siitä lähtien maa on ollut poliittisessa ja institutionaalisessa kriisissä, jota väliaikaisen presidentin Dina Boluarten hallinto ei ole kyennyt ratkaisemaan. Kriisiä pahentavat taloustaantuma ja maataloustuotannon väheneminen. Köyhyysaste kipusi viime vuonna alustavien virallisten tietojen mukaan (pdf) 30 prosenttiin.

Viime vuonna esiteltyjen virallisten lukujen mukaan krooninen aliravitsemus vaivasi 11,7:ää prosenttia koko väestöstä. 

Paikalliset erot ovat suuria: maaseudulla aliravisemuksesta kärsi 24 prosenttia, kaupungeissa 7 prosenttia. Anemiasta kärsii kaikista perulaisista pikkulapsista 42 prosenttia, ja maaseudun ja kaupungin luvut eroavat toisistaan samalla tavalla kuin aliravitsemuksessakin: maalla 51,5, kaupungissa 39 prosenttia. Toisaalta alle viisivuotiaista yhdeksän prosenttia on ylipainoisia.

Kahden sukupolven rasitus

Taloustieteilijä, Peru-tutkimusinstituutin tutkija ja entinen ministeri Carolina Trivelli selittää, että koronapandemian, sitä seuranneen talouskriisin ja ruuan hintojen nousun seurauksena perheiden mahdollisuudet hankkia ravitsevaa ja terveellistä ruokaa ovat heikentyneet.

”Valitettavasti kroonisen aliravitsemuksen vähentyminen pysähtyi ja luvut ovat pysyneet ennallaan viimeiset nelisen vuotta”, Trivelli toteaa. 

”Eniten kärsivät kaikkein haavoittuvimmat ryhmät, köyhimpien lapset. Ero köyhimmän 20 prosentin ja varakkaimman 20 prosentin välillä on valtava.”

”Kaikki perulaiset joutuvat maksamaan tästä korkean hinnan seuraavan kahden sukupolven aikana. Perussa tulee olemaan pari sukupolvea, joilla on paljon suurempia terveysongelmia, alhaisempi tuottavuus ja pahempia esteitä elannon hankkimiselle kuin aiemmilla”, Trivelli ennustaa.

Monitahoinen ongelma vaatii kokonaisvaltaista ratkaisua

Peru onnistui vähentämään lasten kroonista aliravitsemusta vuosina 2008–2016, jolloin maan hallitus priorisoi ravitsemustilanteen kohentamista. Nykyään näin ei enää tehdä. 

Presidentti Ollanta Humalan hallituksessa 2010–2016 sosiaalisen kehityksen ja inkluusion ministerinä toiminut Carolina Trivelli sanoo, ettei kaikki riipu vain käytössä olevasta rahasta. Yhdistämällä erilaisia hankkeita voimavaroista saadaan suurempi hyöty.

”Voimme antaa perheelle kaiken heidän tarvitsemansa ruuan ja koulutuksen, mutta jos heillä ei ole viemäriä, puhdasta vettä eikä kunnollista kiinteän jätteen käsittelyjärjestelmää, aliravitsemus ja anemia eivät vähene. Jos lapset vielä menevät kouluun, jossa ei ole käymälöitä, kehä ei katkea ikinä”, Trivelli toteaa.

Julkisen vallan tulisi hänen mukaansa määritellä lasten anemia ja aliravitsemus ongelmaksi, johon korkeimman poliittisen tason pitäisi puuttua. Vain siten asiaa voitaisiin lähestyä kokonaisvaltaisesti, eikä nykyiseen tapaan sirpaleisesti.

”Kyse ei ole pelkästä terveydestä, vaan ruuan, alikehityksen ja köyhyyden kriisistä, johon ei voi vastata tarttumalla vain yhteen tekijään”, ex-ministeri sanoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!