Artikkelikuva
Pasi Nokelainen kertoo oivaltaneensa, että pyrkimys elää kiertotalouden mukaisesti tuottaa hänelle henkistä hyvinvointia.

”Tässä ajassa on ihan riittävästi kauhuskenaarioita” – Pasi Nokelainen haluaa osoittaa uutuuskirjallaan, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa

Siirtyminen kohti kiertotaloutta mahdollistaisi päästöjen vähentämisen ja luontokadon pysäyttämisen ilman merkittävää elintason laskua, sanoo Kaskasin johdossa työskentelevä Pasi Nokelainen. Nokelaisen uutuusteos ”Maailmanloppu peruttu – Seitsemän väitettä kiertotaloudesta” tarjoaa tienviittoja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kysyimme 10 kysymystä.

1. Miksi halusit kirjoittaa juuri tämän kirjan? Mikä on pääviesti, jonka toivoisit, että ihmiset ottavat mukaansa teoksen luettuaan?

Tässä ajassa on ihan riittävästi kauhuskenaarioita. Kirjalla ja etenkin sen vuoteen 2038 sijoittuvilla esimerkeillä haluan osoittaa, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa: kiertotalouden ansiosta voimme elää hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa.  

2. Mistä kiertotaloudessa on kyse?

Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta koko ajan uutta vaan tuotteita ja materiaaleja uudelleen käytetään ja niiden elinkaarta pidennetään. Usein kierrätyksen ja kiertotalouden välille vedetään yhtäläisyysmerkit, mutta materiaalin kierrättäminen on vasta kiertotalouden viimesijainen keino. Tärkeämpää on suunnitella tuotteet alun perinkin siten, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä ja uudelleenkäytettäviä. Silloin jätettä oikeastaan edes synny kierrätettäväksi. 

3. Kiertotalous herättää varmasti monessa ajatuksen, että heidän tulisi luopua nykyisestä elintasostaan. Onko näin?

Esimerkiksi tekstiiliteollisuuden ilmastovaikutukset laskisivat lähes puolella, jos vain käyttäisimme vaatteita kaksi kertaa pidempään. Minun on vaikea nähdä tätä elintasoa kurjistavana muutoksena. Isommassa kuvassa erityisesti tuotteiden käyttäminen palveluina omistamisen sijaan mahdollistaisi kuluttamisen paljon nykyistä pienemmällä ympäristörasituksella.

4. Toteat kirjan alkusanoissa, että ”kiertotalous on paras ja ehkä ainoa mahdollisuutemme elää nykyistä parempaa elämää rajallisten resurssien maailmassa”. Miten kiertotalous auttaa ratkaisemaan aikamme merkittävimmät kriisit?

Ilmastonmuutoksen osalta yksi arvio on, että kiertotalouteen siirtyminen voisi tuottaa 45 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2050 mennessä. On myös laskettu, että yksistään ruoka- ja maataloussektorin kiertotaloustoimilla luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 2035 mennessä.

5. Esimerkiksi talousantropologi Jason Hickel on esittänyt, ettei talouskasvun irtikytkentä resurssienkäytöstä ja päästöistä ole mahdollista, ainakaan tarpeeksi tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisua ajatellen. Miten vastaat tällaisiin väitteisiin?

On kiistatonta, että niissäkin maissa, joissa talouskasvu on onnistuttu kytkemään absoluuttisesti irti ilmastopäästöistä, päästötaso on vielä aivan liian korkea ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos ja toivottavasti kun siirtymä kiertotalouteen lähtee kunnolla käyntiin, päästöjen vähentäminen vauhdittuu. Kiertotaloutta tarvitaan, jotta onnistuisimme irtikytkemään talouden luonnonvarojen käytöstä. 

6. Onko Suomi kiertotalouden mallioppilas, vai olemmeko pahasti jäljessä?

Suomi on kiertotaloudessa vielä toistaiseksi pikemminkin perässähiihtäjä kuin mallioppilas. Esimerkiksi materiaalien kiertotalousaste on Suomessa alle viisi prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on noin 13 prosenttia.

7. Kun huomioidaan kulutuksen päästöt, suomalaisten hiilijalanjälki on moninkertaisesti liian suuri. Mainitsetkin kirjassa, että suomalaisten kulutuksen tyydyttämiseen tarvittaisiin 3-4 maapalloa. Mitkä ovat tehokkaimmat tavat vähentää suomalaisten kulutusta ja hiilijalanjälkeä?

Tärkeää olisi nostaa kunnianhimotasoa. Mallia voidaan ottaa vaikka Hollannista, joka on asettanut tavoitteeksi, ettei maassa oteta käyttöön uusia luonnonvaroja enää vuoden 2050 jälkeen, vaan tullaan toimeen ennen sitä käyttöön otetuilla. Käytännössä tarvitaan esimerkiksi tavoitetta tukevia verokannustimia.

8. Millaisia vaikutuksia kiertotaloudella olisi yhdenvertaisuuteen?

Kuluttaminen ei olisi enää niin merkittävää ihmisten identiteetille ja statukselle. Tämä vähentäisi merkittävästi varallisuuserojen vaikutusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lisäksi tuote palveluna -liiketoimintamallit, joissa asiakas voi vuokrata tuotteen omistamisen sijasta, voivat tuoda esimerkiksi energiatehokkaat kodinkoneet niidenkin ihmisten ulottuville, jotka eivät pysty ostamaan niitä omaksi. Kiertotaloudella on myös erittäin suuri potentiaalia luoda uutta työtä esimerkiksi korjaus- ja huoltopalveluihin.

9. Millaisia muutoksia ihmisten ajattelumalleissa siirtyminen kiertotalouteen vaatisi?

Kiertotalous etenee, kun yhteiskuntaa alkaa ohjata pyrkimys tulla toimeen jo käytössä olevilla luonnonvaroilla. Arkisella tasolla tärkeä ajattelutavan muutos on se, että myös käytetyt tavarat ja tuotteet ovat arvostettavia ja tavoiteltavia.

10. Mikä itsellesi oli suurin yllätys, oivallus tai mitä uutta opit, kun teit taustatukimusta kirjaa varten?

Olen oivaltanut sen, että pyrkimys elää kiertotalouden mukaisesti tuottaa minulle henkistäkin hyvinvointia. Esimerkiksi kotimme näyttää tyypilliseltä keskiluokkaiselta perheasunnolta, vaikka meillä on vain kaksi uutena ostettua huonekalua ja iloitsen siitä, kuinka pienellä ympäristörasituksella tähän on päästy. Toivottavasti kirjani antaa muille samanlaisia ahaa-elämyksiä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!