Artikkelikuva
Elävästä musikkista voidaan tehdä kestävämpää monella tavalla. Esimerkiksi tapahtumapaikat voidaan sijoittaa lähelle julkisten liikennevälineiden reittejä.

”Myös musiikkialan pitää ryhtyä ilmastotyöhön”

Miten musiikkialasta voidaan tehdä kestävämpi? Sitä on lähdetty miettimään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Kestävästä kehityksestä keskustellaan monella alalla, myös musiikissa. Musiikin hiilijalanjälki ei ole mitenkään vähäpätöinen, päästöjä syntyy niin keikkailusta, musiikin kuuntelusta kuin sen tekemisestäkin.

Esimerkiksi Glasgown ja Oslon yli-opiston yhteistutkimuksessa selvisi, että vuonna 2016 pelkästään musiikin kuuntelun päästöt olivat Yhdysvalloissa 200 000–350 000 miljoonaa kiloa. Päästöt ovat vuosien varrella kasvaneet, vaikka fyysisten äänitteiden tekeminen on romahtanut. Tämä johtuu siitä, että digitaaliset alustat vievät paljon energiaa. Vertailun vuoksi keskiver-to perheyksikkö tuottaa Yhdysvalloissa vuosittain 48 000 kiloa päästöjä.

Mikä on suomalaisen musiikin hiilijalanjälki? Sitä ei ole vielä laskettu, mutta pian saadaan tietoon elävän musiikin päästöt. KEMUT-verkosto julkaisee työstämänsä hiilijalanjäljen sekä ilmastotiekartan kesäkuussa.

KEMUT, eli kestävämmän musiikki-alan työkalupakki, syntyi 2020, kun kuusi suomalaista elävän musiikin jär-jestöä tuli yhteen.

”Ajatus lähti havainnosta, että ilmastotyöllä on kiire ja myös musiikkialan pitäisi ryhtyä työhön”, sanoo Anu  Ahola, kestävän kehityksen hankevastaava Suomen Jazzliitosta.

Ympäristökuormitusta  voidaan pienentää tapahtumissa muun muassa vähentämällä ruokahävikin ja muun jätteen määrää, yhteiskäyttämällä laitteistoja, siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja suosimalla ilmastoystävällisiä liikkumismuotoja.

Toinen verkoston hankkeista on rei-lu puoli vuotta käytössä ollut digitaalinen alusta Elma.live, joka perustuu YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen. Alustalta löytyy muun muassa vastuullisuusohjelma ja osana sitä yli 300 konkreettista kestävyyttä edistävää vinkkiä.

”Ympäristökuormitusta  voidaan pienentää tapahtumissa muun muassa vähentämällä ruokahävikin ja muun jätteen määrää, yhteiskäyttämällä laitteistoja, siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja suosimalla ilmastoystävällisiä liikkumismuotoja”, Ahola luettelee esimerkkejä.

Ahola sanoo, että muutaman vuoden aikana musiikkialalla on tapahtunut kehitystä niin Suomessa kuin maailmalla. Kovin nopeasti ei kuitenkaan pystytä etenemään, sillä kyse on perustavanlaatuisista muutoksista.

”Meillä kaikilla on paljon opettelemista. Onneksi liikkeelle voi lähteä pienin askelin, aloittaa yhdestä toimesta ja siirtyä sitten seuraavaan.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!