Kehittyvät maat ja kryptovaluutat eivät välttämättä kuulosta todennäköiseltä parilta. Kuitenkin YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD:n mukaan 20 valtiosta, jonka asukkaat omistavat eniten kryptoja, 15 on kehittyviä maita.
Lisäksi kehittyvät valtiot itsessään ovat olleet kiinnostuneita kryptoista. Pisimmälle ovat menneet El Salvador ja Keski-Afrikan tasavalta, jotka ovat ottaneet Bitcoinin käyttöön virallisena maksuvälineenä.
Kryptot, tai kryptovaluutat, ovat salauskirjoitustekniikkaan perustuvia digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja, jotka ovat perinteisen talousjärjestelmän ulkopuolella. Tunnetuin ja arvokkain kryptoista on Bitcoin.
Henkilökohtaisia syitä kryptoihin sijoittamiselle voi olla monia, esimerkiksi toiveet rikastua, tai etenkin kehittyvissä maissa, turvata varat maan oman valuutan inflaation varalta.
Kryptovaluutat eivät ole kuitenkaan osoittautuneet varmaksi rahansäilytyksen välineeksi. Viime vuoden lopussa tapahtui odotettu ja pelätty kryptovaluuttojen totaalinen romahdus, jota edelsi yksittäisten kryptovaluuttojen kurssien putoamiset ja hakkerointikohut. Viimeinen naula arkkuun oli maailman toiseksi suurimman kryptovaluuttapörssi FTX:n ajautuminen konkurssiin marraskuussa.
Kryptovaluuttojen romahdus tarkoitti monelle rahojen menetystä. Tilanne oli hankala varsinkin niille, jotka olivat laittaneet suuren osan omaisuudestaan kryptoihin.
UNCTAD varoitti, että kryptovaluutat ovat epävakaita ja tuovat mukanaan sosiaalisia riskejä, kuten uudenlaisen mahdollisuuden kiertää veroja.
Viime elokuussa UNCTAD varoitti, että kryptovaluutat ovat epävakaita ja tuovat mukanaan sosiaalisia riskejä, kuten uudenlaisen mahdollisuuden kiertää veroja. Virasto esitti, että kryptoja säänneltäisiin kehittyvissä maissa, jotta ne eivät vahingoittaisi valtioiden taloutta. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) nosti esiin sääntelyn tärkeyden.
UNCTAD ehdotti muun muassa, että maiden viranomaiset säätelisivät kryptopörssiä sekä kieltäisivät rahoituslaitoksilta kryptovaluuttojen omistamisen.
Ylipäätään kryptoja ei ole säännelty vielä kovin paljoa. Harvardin yliopiston taloustieteen professori Kenneth Rogoff kirjoitti viime kesäkuussa The Guardianissa, että suurista talouksista vain Kiina olisi ottanut sääntelyn tosissaan. Sittemmin myös EU on edistänyt kryptoja sääntelevää MiCA-asetusta.
Rogoffin kesäkuinen kommentti ennusti hyytävästi tulevaa. Professori kirjoitti, että kryptokriisi pakottaa valtiot aloittamaan sääntelyn ennemmin tai myöhemmin.