Artikkelikuva
Janina Waenthongkham, Priska Niemi-Sampan ja Alice Jäske haluavat mixed suomalaiset -termillä herättää keskustelua ja laajentaa suomalaisuutta.

”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” – Mixed suomalaiset joutuvat perustelemaan suomalaisuuttaan muille ja itselleen – ja se kuormittaa

Kulttuurien risteymässä elävät mixed suomalaiset kokevat rasismia arjessa ja rakenteissa. Mixed Finns-yhteisön perustaneet Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waethongkham kirjoittivat kirjan, jossa he tarjoavat tietoa antirasismista – ja jakavat ryhmän kokemia haasteita.

Joskus sattumasta voi seurata jotain erityistä. Niin kävi kolme vuotta sitten kun Mixed Finns-yhteisön perustaneet Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waenthongkham tapasivat Helsingin yliopiston opiskelijajärjestön Student of Colourin, SOCO:n kautta.

”Pääsimme ensimmäistä kertaa juttelemaan mixed suomalaisuudesta ja meille syntyi vertaisyhteisö. Aloimme miettiä, että ehkä jotkut muutkin kaipaavat vertaistukea. Yllätyimme siitä, että saimme alusta asti positiivista huomiota”, Jäske kertoo.

Ja suitsutusta heille on tullutkin. Vuosi sitten perustetulla Instagram-tilillä kiitellään tärkeiden aiheiden esiin nostosta ja kerrotaan omia ja tuttujen kokemuksia arjen rasismista.

Nyt kolmikolta on ilmestynyt kirja Mixed – suomalaista elämää kulttuurien risteymässä (Kosmos 2022). Kirjassa he tarjoavat tietoa antirasismista, jakavat mixed suomalaisten tarinoita ja avaavat teemoja dialogin avulla.

”Ensimmäinen tavoite meillä on, että mixed suomalaiset saavat kirjasta tietoa ja tukea, mutta toki kaikki voivat sitä lukea. Kiinnostusta ovat osoittaneet mixed suomalaisten lisäksi erityisesti kasvattajat ja mixed lasten vanhemmat”, Niemi-Sampan sanoo.

Mixed suomalaisuus on Jäsken, Niemi-Sampanin ja Waenthongkhamin kehittämä termi. Käsitteen juuret ovat englannin kielen ”mixed race”-termissä.

Mixed suomalaiset ovat itse itsensä määrittelevä suomalaisten joukko, joka elää kulttuurien risteymässä. Mixed suomalaisuuteen liittyy ajatus ruskeudesta ja rodullistetuksi tulemisesta – siitä ettei ehkä näytä siltä, miltä suomalaisen ihmisen ajatellaan strereotyyppisesti näyttävän ja tulee siksi kohdelluksi eri tavalla.

Uuden mixed suomalaiset -termin tarkoituksena on saada olemassa oleva ilmiö näkyviin ja laajentaa suomalaisuutta.

”Ehdotamme tätä käsitettä tähän hetkeen ja toivomme, että keskustelu lähtee siitä käyntiin”, Waenthongkham sanoo.

Priska Niemi-Sampan, Alice Jäske ja Janina Waenthongkham aikovat nyt kirjan ulostulon jälkeen keskittyä tapahtumien järjestämiseen Mixed Finns-yhteisölle.

”’Hei anteeksi, puhutko suomea?  Olisi kiire tehdä vähän isompi tilaus töihin aamupalatapaamiseen.

Mitä helvettiä.  Kurkkaapa kuule mun nimikylttiä, ihan Miro siinä lukee, ja alla Suomen, Ison-Britannian ja Ruotsin lippujen tarratkin. Mitä luulet niiden tekevän siinä? Just tollanen keski-ikäinen toimistotäti siinä laukomassa typeryyksiä asiakaspalvelijoiden iloksi heti seitsemältä aamulta. – Mixed – suomalaista elämää kulttuurien risteymässä

Yksi asia, joka selviää Mixed-teoksen lukuisista arkitarinoista, on se, miten ennakkoluuloisesti eri näköisiin suomalaisiin suhtaudutaan.

Esimerkin kysymys ”Puhutko suomea?” toistuu mixed suomalaisten arjessa. Toinen yleinen kysymys on, mistä he ovat ”oikeasti” kotoisin.

Tällaisilla kysymyksillä viestitään, että sinä et ole suomalainen minun silmissäni, kolmikko sanoo.

”Olen itse kokenut sen, että pitää perustella suomalaisuuttaan. Se voi aiheuttaa epävarmuutta. Sisällä voi olla sellainen olo, että on suomalainen ja se on ristiriidassa sen kanssa, miten ihmiset sinut näkevät”, Jäske toteaa.

Kirja käsittelee myös sitä, mitä tapahtuu, jos nämä ennakkoluulot sisäistetään. Kaikki mixed suomalaiset eivät välttämättä osaa nimetä kokemaansa rasismiksi, koska rasismi ymmärretään kapeasti esimerkiksi väkivaltana tai haukkumasanoina.

”Ainakin oman ikäpolven kohdalla on ollut läsnä se, ettei rasismikokemuksia validoida. Ei tiedosteta sitä, että on rasistisia käytäntöjä ja niitä usein väheksytään ja mitätöidään. Nyt kun lisätään tietoa ja toimintatapoja, ainakin rasismikokemukset tunnistetaan helpommin”, Niemi-Sampan sanoo.

Rasismin lisäksi mixed suomalaiset ovat olleet pitkään ilman representaatiota, sitä että näkisi oman näköisiä ihmisiä mediassa ja yhteiskunnan kärkipaikoilla.

Niemi-Sampan kertoo, että samaistumiskohteita ei ollut tarjolla, kun hän oli nuori. Se vaikutti silloin hänen ajatteluunsa.

”Olen vasta aikuisiällä ymmärtänyt, mikä kaikki on minulle mahdollista, esimerkiksi että voin hankkia korkeakoulutuksen.”

Waenthongkham taas kertoo eläneensä moninaisessa ympäristössä, jossa hänen kaverinsakin olivat mixed suomalaisia. Representaatiota olisi voinut silti olla enemmän.

”Isäni toi hyvin vahvasti thaikulttuuria esille. Sain sitä kautta representaatiota. Hain sitä myös muualta. Suomi ei sitä minulle tarjonnut.”

Rasismi kumuloituu yksilön elämän aikana.

Jäske, Niemi-Sampan ja Waenthongkham ovat viettäneet alkuvuoden kirjaansa työstäen. Useat kymmenet haastattelut mixed suomalaisten ja tutkijoiden kanssa luovat teoksen, johon he ovat tyytyväisiä.

”Tiedostamme, että meitä on kolme ja olemme yksilöitä. Siksi meille oli todella tärkeää päästä tuomaan esiin myös yhteisön ääntä”, Waenthongkham sanoo.

Seuraavaksi kirjoittajilla on luvassa tapahtumien järjestäminen mixed-yhteisölle.

”Järjestämme esimerkiksi lukupiiritapahtumaa, jossa pääsee keskustelemaan kirjan herättämistä fiiliksistä. Toivomme, että yhä suurempi osa mixed suomalaisista löytäisi yhteisömme pariin”, Niemi-Sampan toteaa.

Kirjailijat toivovat, että kirja antaisi eväitä rasismin käsittelyyn ja tunnistamiseen. He toivovat myös, että tulevaisuudessa antirasistinen näkökulma otettaisiin huomioon nykyistä paremmin sekä arjessa että rakenteissa.

”Rasismi kumuloituu yksilön elämän aikana. On arkipäivän rasismitilanteita, joissa joutuu jatkuvasti perustelemaan mistä on kotoisin. Sitten jos vielä rakenteellisen rasismin takia vaikeutuu asunnon tai työn saanti, se voi vaikuttaa ihan terveyteenkin”, Niemi-Sampan summaa.

Mikä ihmeen mikroaggressio?

Mixed suomalaisille esitetään kysymyksiä ja sanotaan asioita, jotka korostavat heidän erilaisuuttaan verrattuna valkoiseen valtaväestöön.

Tällaisia näennäisesti harmittomia kommentteja tai tekoja kutsutaan toisinaan mikroaggressioiksi.

Niiden haitallisuus liittyy siihen, että ne vahvistavat ja ylläpitävät rasistisia tai muita syrjiviä stereotypioita. Mikroaggressioille on tyypillistä lyhytkestoisuus, tiedostamattomuus ja erityisesti arkipäiväisyys, mikä tekee niiden syrjivyydestä vaikeasti havaittavaa.

Mikroaggressiot eivät ehkä yksittäin tunnu isoilta, niiden kohteelle saattaa jäädä vain esimerkiksi outo ikävä olo. Toistuessaan ja kasautuessaan ne vaikuttavat usein negatiivisesti mikroaggression kohteena olevan mielenterveyteen.

Mikroaggressiota ovat esimerkiksi:

  • Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?
  • Vau, sinulla on niin kauniit paksut hiukset/kaunis ruskea iho, ei meillä suomalaisilla tuollaisia ole! 
  • Ai siksi sinä olet niin hyvä matematiikassa, olet aasialainen!

Näin Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waenthongkham kommentoivat:

”Ennen kuin esimerkiksi kysyy toisen ”oikeasta kotimaasta”, hänen kerrottuaan olevan Suomesta, tai kehuu eksoottisuutta, voi miettiä, miksi ei näe kyseistä henkilöä suomalaisena ja millaisia ennakko-oletuksia itsellä on vaikkapa ihonväriin liittyen.

Kaikkien olisi hyvä pohtia syvemmin omia ajatusmallejaan ja niihin vaikuttavia normeja ja stereotypioita, koska meillä kaikilla on niitä.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!