Artikkelikuva
Boliviassa perinteiset ruoantuotannon tavat ovat edelleen voimissaan, ja torilta ostetut luomutuotteet ovat yhtä halpoja kuin supermarkettien anti. Massatuotannolle ei saa antaa jalansijaa, sanoo Ecoferian puheenjohtaja Nabor Mendizabal (vas.).

Andien solidaarinen talous haastaa kapitalismin logiikan: ”Eriarvoisessa yhteiskunnassa kukaan ei voi aidosti hyvin”

Ecoferia on luomutuottajien yhteisö, jonka jäsenet ovat keskenään kuin perhettä. Pääoman kerryttäminen ei yhteisöä kiinnosta, vaan keskeistä on jakaminen – hyvä elämä.

Esillä on monenlaista: tuoreita vihanneksia, hunajaa, käsityötuotteita. Ollaan La Torren puistossa, Cochabamban kaupungissa. Ympärillä kohoilee Andien vuoristo. Bolivian neljänneksi suurimman kaupungin asukkaista lähes kaikki identifioituvat ketšua-alkuperäiskansaan. Ei siis ihme, että myynnissä on myös ketšua-kulttuurille tyypillisiä ruokia ja leivonnaisia.

Ecoferian jäsenet myyvät täällä tuotteitaan joka keskiviikkoaamu. Kyseessä on yhdistys, jossa on 35 aktiivista jäsentä.

”Kaikki Ecoferian tuotteet ovat luomua ja täyttävät tiukat standardit”, kertoo Nabor Mendizabal, Ecoferian puheenjohtaja. Hän itse on hunajantuottaja.

Eriarvoisessa yhteiskunnassa kukaan ei voi aidosti hyvin. Hyvinvointi rakennetaan, jaetaan ja koetaan yhdessä.

Yhdistys sai alkunsa 20 vuotta sitten, kun ryhmä tuottajia alkoi etsiä paikkaa, jossa myydä tuotteitaan ja tulla näkyväksi. Oli paljon sellaisia tuottajia, jotka viljelivät ilman torjunta-aineita, perinteisiä menetelmiä käyttäen. He halusivat myydä tuotteitaan luomukärjellä, ja siitä Ecoferia sai alkunsa.

”Ecoferian tuottajat ovat perinteitä vaalivia ihmisiä. Monet heistä asuvat köyhillä alueilla, mutta he ovat tuottaneet luomua koko ikänsä. Täällä heidän tuotteensa saavat viimein ansaitsemansa tunnustuksen”, Mendizabal kertoo.

Ecoferian jäsenet ovat kaikki tuottaneet luomuruokaa koko elämänsä.

Luomutuotannon rinnalla Ecoferian toiminta nojaa solidaariseen talouteen. Sen perusajatus kuuluu näin: Auta niitä ihmisiä, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin sinulla.

”Haluamme rakentaa yhdessä parempaa elämää. Siitä elämässä pitäisi olla kyse: jakamisesta. Jaamme resursseja, aikaa, tietoa – kaikkea mitä meillä on”, Mendizabal kuvailee.

Mukaan pääsevät näin myös ne ihmiset, joilla olisi yksinään vaikeuksia osallistua markkinoille. Ero kapitalistiseen talouteen on Mendizabalin mukaan merkittävä.

”Emme investoi aikaa tai rahaa siihen, että yritämme kerryttää pääomaa. Sen sijaan investoimme siihen, että ihmisillä olisi parempi elämä. Onnistumisen mittari on se, kasvaako ihmisten elämänlaatu.”

Toimintaa ohjaava logiikka ei siis ole raha ja sen kasautuminen. Keskeistä on se, mitä yhteisön jäsenet tarvitsevat ja mitä kukin pystyy toisilleen antamaan.

”Meillä on yhteinen rahasto, mutta rahoituspäätöksiä tehdessämme emme mieti, saammeko lisää rahaa tai edes saammeko rahojamme takaisin. Raha menee sinne, missä sitä eniten tarvitaan.”

Solidaarista taloutta tarvitaan Mendizabalin mukaan hyvin yksinkertaisesta syystä: ihmiset tarvitsevat toisiaan. Kukaan ei pärjää omillaan.

”Moni meistä tarvitsee toisia enemmän kuin ymmärtääkään – ja me myös nojaamme toisten ihmisten apuun enemmän kuin aina huomaammekaan.”

Boliviassa näkyy nyt paluu perinteiseen ruokaan: kvinoasta on innostuttu uudelleen ja se on levinnyt koko maahan.

Sumak kawsay on ketšua-kansan elämänfilosofia, tai ehkä pikemminkin elämäntapa. Ecoferian toiminta pohjautuu pitkälti siihen.

Suomeksi käännettynä sumak kawsay tarkoittaa hyvää elämää. Mendizabal huomauttaa, että hyvällä elämällä tarkoitetaan sumak kawsayn kontekstissa jotain aivan muuta, kuin yksilökeskeisissä kulttuureissa on totuttu ajattelemaan. Sen sydämessä on ajatus yhteisöstä, ja siksi hyvinvoinnin kohde ei ole yksilö. Hyvä elämä on yhteisön ja sitä ympäröivän luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta ja tasapainoa.

”Eriarvoisessa yhteiskunnassa kukaan ei voi aidosti hyvin. Hyvinvointi rakennetaan, jaetaan ja koetaan yhdessä”, Mendizabal sanoo.

Sumak kawsayhin kuuluu myös ajatus monimuotoisuuden vaalimisesta.

“Mitä rikkaampi ekosysteemi on, sitä vakaampi se on. Jos diversiteetti vähenee, ekosysteemi horjuu tai jopa romahtaa. Tämä koskee koko elämää, myös taloutta.”

Sama hyvän elämän ajatus löytyy myös Bolivian perustuslaista nimellä vivir bien. Se on yhdistelmä alueen eri alkuperäiskansojen samantyylisiä ideologioita.

Bolivian hallitusta on kuitenkin arvosteltu siitä, että ideologia jää maan politiikassa lähinnä retoriikan tasolle. Myös Mendizabal on samaa mieltä. Esimerkiksi ruokasuvereniteetti on keskeisessä osassa Bolivian uudessa perustuslaissa. Pelkästään se ei kuitenkaan riitä, Mendizabal huomauttaa.

”Boliviassa on hyvä järjestelmä ja hyvät lait. Silti ihmisillä ei ole mahdollisuuksia ottaa asioita omiin käsiinsä ja muuttaa elämäänsä paremmaksi”

Byrokratia ja korruptio – siinä ongelmista viheliäisimmät. Etenkin salakuljetus on mittava ongelma. Suuria määriä tavaraa liikkuu laittomasti Perun, Brasilian ja Argentiinan rajojen yli.

”Niin kauan kuin byrokratiaa ja korruptiota on enemmän kuin hyviä aikomuksia, ihmisten elämänlaatu ei parane.”

Jää pitkälti yhteisöjen vastuulle, sellaisten kuin Ecoferia, elää vivir bienin visiota todeksi.

Haluamme rakentaa yhdessä parempaa elämää. Siitä elämässä pitäisi olla kyse: jakamisesta. Jaamme resursseja, aikaa, tietoa – kaikkea mitä meillä on.

Siinä missä suomalainen matkaa ruokaostoksille lähikauppaan tai supermarkettiin, noin 70 prosenttia bolivialaisista ostaa yhä ruokansa paikallisilta markkinoilta. Supermarketteja on kuitenkin tulossa kaupunkeihin enemmän, ja niissä myös käydään entistä tiuhempaan.

”Monet syövät epäterveellisesti, yksipuolisesti ja paljon pikaruokaa. Pandemian hyvä puoli on ollut se, että ihmiset ovat alkaneet kiinnostua terveellisestä ruoasta”, Mendizabal arvioi.

Hänen mukaansa muutos on selvä: bolivialaiset ovat palaamassa perinteisen ruoan äärelle. 

”Kvinoaa näkee nykyään kaikkialla, vaikka ennen sitä syötiin vain tietyissä paikoissa. Toivottavasti tämä liikehdintä kasvaa entisestään.”

Ecoferia on kuin perhe, johon kuuluvat niin tuottajat kuin asiakkaat.

Eikö luomuruoka sitten ole kallista? Ei Boliviassa. Itseasiassa Ecoferian tuotteet ovat pitkälti samanhintaisia kuin La Canchassa, Cochabamban suurimmalla markkinapaikalla.

”Maksat saman hinnan, mutta laatu on aivan eri luokkaa. Ihmisten pitää lakata kuvittelemasta, että luomuruoka on kallista. Boliviassa näin ei ole. Luomu on meille se normaali tapa tuottaa ruokaa.”

Luomutuotannon vahvasta asemasta voi kiittää pitkälti maantiedettä. Boliviassa riittää vuoristoa, samoin suoalueita. Monille alueille on käytännössä katsoen mahdotonta saada esimerkiksi torjunta-aineita. Myös maiden omistus on sirpaleista; on paljon ihmisiä, jotka omistavat pieniä maatilkkuja.

Suurmaataloutta ei ole oikeastaan kuin Santa Cruzin, maan taloudellisen keskuksen, ympärillä. Tällä alueella massatuotannon mittakaava kuitenkin kasvaa.

“Se on väärä kehityssuunta. Massatuotannosta ei seuraa mitään hyvää”, Mendizabal sanoo.

Onneksi paikallisilla alkaa olla varsin paljon tietoa luomutuotannon hyödyistä. Jotta luomua ostetaan jatkossakin, sen pitää kuitenkin olla asiakkaille kiinnostavaa, Mendizabal arvioi.

”Ihmisten pitää ymmärtää, että jokainen penni, jonka maksat luomutuotteesta, on sijoitus kestävään tulevaisuuteen.”

Ecoferia on perheeni.

Korona oli vaikeaa aikaa myös Ecoferialle. Myynti romahti, kun ihmiset välttelivät markkinapaikkoja. Ecoferian jäsenet kuitenkin tukivat toisiaan. Se teki yhteisöstä entistä tiiviimmän.

”Nykyään minusta tuntuu, että Ecoferia on perheeni”, Mendizabal sanoo. 

Perhettä ovat paitsi tuottajat, myös asiakkaat.

”Asiakkaamme ovat hyvin lojaaleja. Nyt kun rokotekattavuus kasvaa, entiset asiakkaamme ovat palanneet. Suuri osa heistä on vanhoja ihmisiä. He kokevat olevansa osa Ecoferiaa.”

Ecoferian tulevaisuuden suunta on selvä: lisää jäseniä ja myyntipaikkoja. Parasta olisi, jos jossain pääsisi myymään myös lauantaiaamuisin.

Mutta eikö jäsenten määrän kasvu tarkoita myös kilpailua? Ei Ecoferiassa, Mendizabal sanoo.

”Kapitalistisen logiikan mukaan ajateltaisiin, että jos tulee uusi hunajantuottaja, se on minulle uhka. Ecoferiassa näin ei ajatella. Jaan tietoa hänen kanssaan, ja hän jakaa omaansa minun kanssani. Näin kaikki voittavat.”

Tulevina vuosina toiminnan keskiössä on löytää uudenlaisia kumppanuuksia ja rahoitusmalleja.

”On luotava uusi rahoitusjärjestelmä, joka ei pohjaudu siihen, paljonko saadaan voittoa vaan siihen, miten ihmisiä voidaan auttaa kohti parempaa elämää.”

Kaiken avain on kestävyys, Mendizabal sanoo. Kaikkea pitäisi miettiä kestävyyden ja biodiversiteetin näkökulmasta.

“Kestävyys on tärkein kysymys koko ihmislajin ja planeetan tulevaisuudelle. Jos emme ala miettiä nyt heti, mikä on kestävää ja mikä ei, meillä ei ole tulevaisuutta.”

Korona-aika on ollut Ecoferialle vaikeaa, mutta rokotekattavuuden kasvaessa asiakkaita on alkanut käydä taas enemmän.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!