1. Mitkä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt uhkaavat infrastruktuuria Suomessa?

Suurin uhka ovat lisääntyvät sateet ja talvien lauhtuminen. Olemme tottuneet rakentamaan kosteutta kestävää, mutta se, että lumen sijasta sataa vettä, vaikuttaa kiinteistöihin, katuihin, hulevesiin ja pientaloissa salaojituksiin.

2. Mitä uhkia ennustettu nykyistä sateisempi ja kosteampi ilma aiheuttaa?

Kaupunkitasolla meillä ei ole välttämättä kanavia erilaisten hulevesien ohjaamiseen ja käsittelyyn. Tulvivat vesistöt ja joet voivat aiheuttaa perustuksiin ongelmia. Salaojaratkaisuja ei ole laadittu suurille sademäärille.

3. Millaisia maan sisäisiä alueellisia eroja on luvassa?

Eteläisessä Suomessa ja länsirannikolla uhat ovat erilaiset kuin pohjoisessa. Rannikolla vedenpinnannousu on yksi suurimmista uhista. Pohjoisessa talvet voivat kiristyä ja lämpötilat vaihdella nykyistä enemmän. Tuulen voimakkuus voi lisääntyä koko maassa, mikä on ongelma eritoten rannikkoalueilla ja metsäseuduilla. Kova tuuli voi kaataa puustoa, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi sähkön käyttövarmuuteen.

4. Voiko merenpinta nousta Suomessa sen verran, että se vahingoittaisi veden lähettyvillä olevia rakennuksia?

On mahdollista, että rannan tuntumassa olevat rakennukset tulevat kärsimään. On olemassa monenlaisia arvauksia siitä, millä aikavälillä vaikutukset syntyvät. Nythän me katsomme vedenpinnan nousua paikallisesti lähinnä sateen lisääntymisen seurauksena. Merenpinnan yleinen nousu, esimerkiksi jäätiköiden sulamisen seurauksena, voi kuitenkin lisäksi vaikuttaa sadan tai jopa viidenkymmenen vuoden säteellä.

5. Selviävätkö kaikki rakennukset ilmastonmuutoksesta?

Rakennukset, joissa muutenkin on haasteita, riskirakenteita, voidaan joutua purkamaan. Suomessa tyypillisiä riskirakenteita ovat matalat valesokkelit, jotka lisäävät mahdollisuutta rakennuksen alapohjan kosteusvaurioille. Jos rakennus on jatkuvasti alttiina kosteudelle ja suurille vesimassoille, peruskorjaus ei välttämättä enää onnistu.

6. Millaisia ilmastonmuutoksen huomioivia rakennusratkaisuja on jo tehty?

Matalaenergiset- ja passiivitalot huomioivat ilmastonmuutoksen energiankulutuksen osalta. Rakennuksilla täytyy olla tietty hiilijalanjälki ja tietyt energiavaatimukset. Tämä on rakentamismääräyksissä yhä tärkeämpi asia uudisrakentamisessa, mutta se tulee vaatimukseksi myös korjausrakentamisessa. Kaupunkisuunnittelussa hulevesiin ja muihin haasteisiin pystytään reagoimaan kaupunkivihreällä. Viherelementit voivat myös viilentää lämpötilaa ja parantaa ilmanlaatua.

Kiertotalous vaatii ajattelutavan muutoksen: Ei ajatella vain omaa toimialaa, vaan mitä hyötyä ylijäämämateriaaleista olisi muille tahoille.

7. Mitä materiaaleja ja tekniikoita pitäisi nyt rakentamisessa suosia?

Puun ajatellaan olevan kestävä hiiltä sitova materiaali. Se uusiutuu suhteellisen nopeasti ja on hyvä myös rakennusterveellisyyden kannalta. Puun käyttö rakennuksissa edellyttää kestävää metsänhallintaa. Passiivi- ja nollaenergiataloissa materiaali on monesti kivi tai muu lämpöä varaava, mutta helposti viileänä pysyvä, materiaali. Kiinteistöjen elinkaarta voidaan tarkastella myös materiaalien alkuperän näkökulmasta sekä siitä, mikä niiden käytettävyys on, mitä huoltoja ja energiatoimenpiteitä ne vaativat, ja miten materiaalit voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

8. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin?

Voidaan nähdä, että tarkempien rakentamismääräysten takia ilmastonmuutos nostaa alustavasti kustannuksia. Toisaalta rakennusten hinta saattaa olla pidemmällä aikavälillä alempi, kun rakennuksen käyttökustannukset ovat pienemmät. Kun osaaminen ja tekniikka kehittyvät, ja kestävästä rakentamisesta tulee uusi normaali, siitä tulee myös tehokkaampi ja halvempi rakennustapa. Kiertotalous on ollut esillä korkeakouluissa useamman vuoden, mutta vasta tänä syksynä siitä tuli osa rakennusalan ammatillisen koulutuksen perustutkintoa.

9. Mistä voimme ottaa mallia?

Suomen on hyvä ottaa mallia samalla leveysasteella olevista maista, kuten Pohjoismaista ja Kanadasta. Niistä löytyy erilaisia kokeiluja ja osaamista. Vihreää rakentamista toteutetaan ympäri maailmaa, mutta tilanteet eivät ole samanlaisia. Jos puhutaan päiväntasaajan tropiikista, siellä tarvitaan erilaista osaamista kuin täällä pohjoisessa.

10. Miten rakentamisesta voidaan tehdä ilmastoystävällisempää?

Ilmastonmuutos voidaan ottaa rakentamisessa huomioon aluesuunnittelusta alkaen miettimällä, minne ylipäätään rakennetaan. Työmaalla voi kiinnittää huomiota siihen, onko materiaalit suojattu ja toimitaanko energiatehokkaasti. Rakennusjäte voidaan kierrättää ja maa-aines hyödyntää. Joissain kaupungeissa on jo palkattu massakoordinaattoreita, jotka miettivät mihin maamassa ohjataan. Kiertotalous vaatii ajattelutavan muutoksen: Ei ajatella vain omaa toimialaa, vaan mitä hyötyä ylijäämämateriaaleista olisi muille tahoille.