Artikkelikuva
Latimer sanoo olevansa hyvillään eri puolilla maailmaa näkyvästä muodin murroksesta. Siinä muutoksessa hän haluaa olla mukana.

Muotisuunnittelija Ervin Latimer haastaa käsitystä maskuliinisuudesta: ”Vaatteilla ei ole sukupuolta”

Ervin Latimer haluaa paljastaa maskuliinisuuden piiloon jääneet puolet. Luksusmuoti on hänen ammattinsa, mutta onnelliseksi hänet tekee yhteiskunnallinen muutos.

”Vaatteilla ei ole sukupuolta, ne ovat objekteja. Myöskään vaatteen käyttäjän sukupuolella ei ole väliä. Jokainen voi käyttää mekkoa tai pukua.”

Näin puhuu vaatesuunnittelija Ervin Latimer, jolle on jo pitkään ollut selvää, mitä hän haluaa.

”Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa luopumaan vaatteille luoduista sukupuolilokeroista ja keskitymme pukemaan vain erilaisia kehoja.”

Latimer valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston muotoilun linjalta vuonna 2020. Valmistumisen jälkeen asiat ovat edenneet vauhdikkaasti. Jo ennen valmistumistaan Latimer esitteli lopputyömallistoaan luksusmerkki Alyxiltä ja sai yritykseltä töitä Pariisissa.

Vuonna 2020 Latimer voitti Vuoden nuori suunnittelija -palkinnon. Kilpailun teemana oli hybridimuoti, ja siinä Latimer oli vahvoilla: hän voitti palkinnon leikittelemällä sukupuolen oletuksilla ja luomalla muunneltavia vaatteita.

Yksi hänen tavoitteistaan oli oman yrityksen perustaminen ennen 35-vuotispäivää.

”Täytin pari viikkoa sitten 33, ja haaveeni on toteutunut.”

Ensimmäinen oma mallisto julkaistaan ensi vuoden alussa, ja kauppoihin se tulee vuoden päästä. Latimerin brändi irtautuu ajatuksesta, että vaatteet on tarkoitettu nimenomaan miehille.

”En halua olla miesten muotisuunnittelija, vaan male performance -suunnittelija, joka suunnittelee vaatteita maskuliinisuuden esittämistä varten.”

Kyseessä on vaihtoehtoinen lähestymistapa suunnitteluun: ei haeta unisexiä eikä gender fluidia, vaan pyritään ilmentämään maskuliinisuutta eri tavoin.

Tilanne on näet yhä se, että keskustelut vaatteiden sukupuolettomuudesta luisuvat helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia.

”Totta kai saavat, mutta nyt on aika tuoda esiin näkymättömissä olleita maskuliinisuuden mahdollisuuksia”, Latimer tarkentaa.

”On ollut hienoa nähdä käynnissä oleva murros eri puolilla maailmaa.”

Keskustelu luisuu helposti siihen, eivätkö miehet saa olla enää miehiä ja naiset naisia.

Miten tähän on tultu? Millaisessa maastossa on kasvanut mies, jonka luovuus ja ennakkoluulottomuus nyt kantavat hedelmää muodin maailmassa?

Latimerin perheessä arvoista ei juuri puhuttu, mutta ne näkyivät käytännössä. Esimerkiksi vaikkapa se, kun äiti kirjoitti kannustavan sähköpostin Imatralta kotoisin olevalle transpappi Marja-Sisko Aallolle, jota paheksuttiin.

Isä oli muuttanut Yhdysvalloista Tampereelle vuonna 1974 pelaamaan koripalloa Suomen divariin. Vanhemmat erosivat, kun poika oli pieni. Yhteys isään kuitenkin säilyi.

1980-luvulla Latimerin isä myi corn dogeja Uudenmaan-kaupungin torilla. Helsinkiin muutettuaan hän paistoi niitä Linnanmäellä, Olympiastadionilla ja Jäähallissa. Vuosituhat vaihtui ravintolaa pyörittäessä Tallinnassa.  

”Hän on ehkä tälläkin hetkellä Mustikkamaan uimarannalla, jonka vieressä hänellä on kahvila”, Latimer arvelee.

Teini-ikäisenä Latimer oli kesätöissä isän kahvilassa. 

”Myin jäätelöä joka kesä ja olin pitkälti yli kaksikymppinen, kun olin ensimmäisen kesän vapaa.”

Isänsä ja sisarustensa tavoin Latimer ei innostunut koripallosta niin paljon, että olisi lähtenyt maajoukkuepelaajan polulle. Sen sijaan hän oli taitava piirtäjä. Lisää varmuutta Latimer sai kuvataidelukiosta, jonka rohkaisevassa ilmapiirissä myös queer-persoona uskaltautui esiin.

Myöhemmin hän huomasi olevansa nimenomaan yrittäjäisänsä poika.

”Jos en pitäisi siitä mitä teen ja olisi siitä kovin innoissani, en jaksaisi 50-tuntisia viikkoja.”

Muotisuunnittelija Ervin Latimerin oma merkki lanseerataan tänä kesänä. Uusi remontin alla oleva studio sijaitsee Helsingin Viikinmäessä.

Mieluinen työ on ollut myös lohtu.

”Kaksi vuotta sitten purin töihin äidin kuoleman aiheuttamaa surua. Äiti sai minut 21-vuotiaana, ja olimme käytännössä kahdestaan ensimmäiset viisi vuotta.”

Äiti sairasti pitkään parantumatonta syöpää. 

”Kuoleman ajatukseen ehti tottua, mutta käänne huonompaan oli nopea.”

Ensimmäinen vuosi äidin kuoltua meni shokissa. 

”Surun kanssa oppii elämään, mutta se ei ehkä koskaan hellitä. Kun jotain kivaa tapahtuu, luonnollinen reaktioni on yhä, että tästä pitää päästä kertomaan äidille.”

Pop-musiikki vaikuttaa muotiin, ja suurimpien idolien sukupuoli-identiteettiä on ollut perinteisesti vaikea määritellä. Latimer tunnustautuu edesmenneen Princen faniksi.

”Maskuliinisuuden näkökulmasta Prince on mielenkiintoinen esimerkki, koska häntä oli mahdoton määritellä. Siro, pieni ja karvainen tähti, jonka vaatteet olivat häpeilemättömän näyttäviä.”

Latimerilla itsellään ei ole idoleita.

”Minua inspiroivat kaikki ihmiset, jotka tekevät asioita tinkimättömästi. Vaikka vain tyyppi bussipysäkillä, josta näkee, että hän painaa menemään maailmassa omalla tyylillään.”

Muodin luominen on Latimerille tapa ottaa kantaa ja olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Hän tiedostaa, etteivät kaikki pysty ostamaan niitä vaatteita, joita hän tulee brändilleen tekemään. Luksusmuoti on väistämättä sellaista; materiaalit, yksityiskohdat ja valmistustekniikat nostavat vaatteen hinnan korkealle.

”Aion silti muuttaa käsitystä siitä, millaisiin luksusvaatteisiin voimme pukeutua. Keskityn siihen, mitä luksusmuoti voi olla. Jos brändini menestyy, sen arvot voivat ajaa muutosta myös globaalisti.”

Latimer pyrkii kaikessa toiminnassaan edistämään vähemmistöjen asiaa. Esimerkistä käy tuore yhteistyö Vallilan kanssa. Siinä hän teki tänä vuonna menehtyneen Howard Smithin 1960- ja 1970-luvun ylijäämäkankaista työtakin, työhousut ja kaksi kassia. Projekti oli kunnianosoitus afroamerikkalaisen taiteilijan uralle.

Pikku-Ervin kasvoi ensimmäiset viisi vuotta Helsingin Mellunmäessä äitinsä kanssa.

Yhteiskunnallisten rakenteiden muutosta Latimer edistää myös Ruskeat Tytöt Mediassa, joka on 2016 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys ja itsenäinen verkkojulkaisu. 

Ruskeat Tytöt on sitoutunut tuomaan ruskeiden naisten ja aliedustettua sukupuolta olevien näkökulmia suomalaiseen ja pohjoismaiseen mediaan. Toimitustyön lisäksi Ruskeat Tytöt konsultoi ja luennoi.

Viime kesänä Black Lives Matter -liike rämisteli rakenteita. Pysyvä sitoutuminen on tärkeää, Latimer uskoo. Rakenteelliset muutokset ovat hitaita, joskus abstraktejakin, ja siksi niitä on vaikea hahmottaa. 

”Suomessa tasa-arvo kuvitellaan jo rakenteellisesti toteutuneeksi, koska naiset ovat saaneet äänestää ja hallituksessa on paljon naisia.”

Matkaa on kuitenkin vielä edessä, Latimer muistuttaa. Sen taittamiseen tarvitaan yhteisöä, sellaista kuin Ruskeat Tytöt.

”Yhteisö on voimavara, jota ilman elämää on vaikea kuvitella. Olen oppinut puhumaan asioista ja laajentamaan näkökulmia.”

Kukaan ruskea ihminen ei synny valmiin tiedon kanssa, Latimer muistuttaa.

”Termit ja käsitteet muuttuvat, ja me kaikki siinä mukana.”

Elämän eri osa-alueet nivoutuvat Latimerin uralla luontevasti yhteen. 

”Brändissäni yhdistyvät luovuus ja muutostyö. Teen kauniita tuotteita, mutta muutos on se, mikä tekee minut onnellisimmaksi.”

Nykyään yrityksiltä odotetaan kantaaottavuutta. Mitä nuorempia ihmiset ovat, sitä tärkeämpi asia heille on. Latimer itse näkee asian monitahoisesti.

”Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat keskeisiä arvoja brändilleni. En puhu niistä paljon, koska edustan sukupolvea, jolle ne ovat itsestäänselvyyksiä. Ekologisuudesta keskustelu keskittyy mielestäni vielä liikaa materiaaleihin eikä todelliseen ongelmaan, kuluttamiseen.”

Latimer harmittelee, että pikamuoti on opettanut meidät haluamaan jatkuvasti uutta. Hän itse uskoo hitaampaan sykliin ja tarinallisiin kokonaisuuksiin, joilla luodaan aikaa kestäviä vaatekappaleita.

”Minulle tarina ja brändin arvot ovat keskeinen osa kestävyyttä. Toivon, että oppisimme panostamaan kotimaiseen muotiin siinä missä muihinkin arvostettuihin design-tuotteisiin.”•

KUKA?

Ervin Latimer, 33

Suomalainen vaatesuunnittelija

Ruskeat Tytöt Median toimituspäällikkö ja perustajajäsen. 

Haluaa nostaa esiin erityisesti vähemmistöjä ja laajentaa käsitystä miesten muodista.

Ylsi vuonna 2018 H&M Design Award -kilpailun finaaliin. 

Suunnitellut italialaiselle 1017 ALYX 9SM -luksusvaatemerkille ja toiminut tanskalaisen HELIOT EMIL -merkin pääsuunnittelijana. 

Tänä kesänä julkistetaan Latimerin oma merkki.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!