Suomi aikoo parantaa kehittyvien maiden verojärjestelmiä uudella, vuoteen 2023 ulottuvalla toimintaohjelmalla. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Maantieteellisenä painopisteenä on Afrikka.
Ulkoministeriön tänään julkaiseman toimintaohjelman tarkoituksena on parantaa maiden veronkantokykyä, lisätä kehitysyhteistyövaroilla tuettujen yritysten verovastuullisuutta ja parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen veropolitiikkaan.
Tavoitteena on, että köyhät maat voisivat rahoittaa suuremman osan kehitysponnisteluistaan omista verotuloistaan.
”Kehitysmaat menettävät laittomien rahavirtojen ja aggressiivisen verosuunnittelun takia joka vuosi enemmän verotuloja kuin saavat kehitysapua. Afrikan maat ovat ryhtyneet toimiin pysäyttääkseen nämä virrat, ja Suomi haluaa tukea niitä tässä työssä”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) tiedotteessa.
Hän muistutti ohjelman julkistustilaisuudessa tiistaina, että etenkin koronakriisin jälkeen kaikkien maiden on pantava liikkeelle yhä enemmän kotimaisia resursseja.
Verohallinnon arvion mukaan kehittyvien maiden verovaje on jopa 30–60 prosenttia potentiaalisista verotuloista. Tehokasta verojen keräämistä haittaa esimerkiksi epävirallisen talouden suuri rooli, monikansallisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, heikosti toimivat tietojärjestelmät sekä korruptio.
Kaikki ohjelman hankkeet eivät ole uusia, sillä myös edellisellä hallituksella oli verotukseen liittyvä kehitysmaissa. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi on tukenut verohallintoa hankkeessa, jossa Suomen Verohallinnon asiantuntijat ovat muun muassa kouluttaneet Tansanian verohallinnon virkailijoita.
Yhteistyötä Tansanian kanssa jatketaan ja sitä laajennetaan myös muihin Afrikan maihin yhteistyössä Afrikan verohallintojen kattojärjestön ATAFin kanssa. Suomi rahoittaa myös afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä sekä OECD:n ja YK:n kehitysohjelman UNDP:n yhteistä Verotarkastajat ilman rajoja -aloitetta, jonka tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden verotarkastajien vertaisoppimista monikansallisten yritysten verottamisesta.
Lisäksi ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kehitysyhteistyövaroin tuettavilta yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvää maakohtaista tilinpäätöstä ja verotietojen raportointia. Tarkoituksena on laatia aiheesta myös ohjeistus.
Suomalaisen yritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen kiitteli julkistustilaisuudessa ohjelmaa erityisesti siitä, että se painottaa verotuksen merkitystä ihmisoikeuksien toteutumisessa. Hän kuitenkin muistutti, että verotus pitäisi ottaa huomioon muuallakin kuin kehityspolitiikassa. Myös kansallisella veropolitiikalla on vaikutuksia kehitysmaihin, hän totesi.
Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (vihr) puolestaan muistutti, että Suomi ei ole saavuttanut vuonna 2015 asetettua kansainvälistä tavoitetta, jonka mukaan verotusjärjestelmien vahvistamiseen käytetty rahoitus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Nyt tavoite on siirtynyt vuoteen 2022.
OIKAISU 8.6.2020. Rahaa aiotaan käyttää vuodesta 2022 alkaen noin 8,6 miljoonaa euroa vuosittain. Alkuperäisessä tekstissä annettiin ymmärtää, että 8,6 miljoonaa olisi kokonaissumma.