Väkivaltaa, naisten huonoa asemaa, pakolaisuutta, sotaa ja konflikteja. Lähi-idästä länsimaissa esitetty kuvasto tuntui Airin Bahmanin mielestä suppealta. Kuvasarja Yhdenvertaisia vuorilla sai alkunsa halusta tuoda esiin myös ihmisiä, jotka työskentelevät levottomilla alueilla paremman tulevaisuuden puolesta.

Valokuvaaja ja ihmisoikeusaktivisti Bahmanin kuvasarja on esillä nyt neljättä kertaa järjestettävällä Poliittisen valokuvan festivaalilla. Yhdenvertaisia vuorilla vie katsojan Iranin ja Pohjois-Irakin rajalla sijaitsevaan vuoristoon, jossa Bahmani on dokumentoinut Iranista paenneiden kurdien muodostamaa pienoisyhteiskuntaa.

Vuorilla elävän iranilais-kurdilaisen liikkeen poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri perustuvat tasa-arvolle ja uskonnonvapaudelle, jotka eivät toteudu Iranin nykyisessä poliittisessa järjestelmässä.

Erityisesti Bahmania inspiroi vuoristossa seitsemän vuotta maanpaossa asuneen Delnyan tarina. Tämän menneisyyttä Iranissa olivat varjostaneet taloudellinen niukkuus ja väkivaltainen, 17-vuotiaana solmittu avioliitto. Koska Delnyalle ei myönnetty eroa silloisesta aviomiehestään Iranissa, hän otti yhteyttä vuoristossa asuviin sisseihin ja pakeni heidän mukanaan Irakin vuoristoon. Iraniin hän ei voi poliittisista syistä enää palata.

”Delnya on aktiivinen ja hänelle naisten aseman parantaminen on lähellä sydäntä. Ja vaikka hän on Iranissa päässyt opiskelemaan aika rajoitetusti, hän on vuoristossa muiden avustuksella kouluttautunut lisää. Nykyään hän kirjoittaa juttuja ja tekee podcastia”, Bahmani kertoo.

Kurdien lisäksi tämänvuotinen festivaali tarkastelee sitä, miten ihmisiä voisi kannustaa toimintaan ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, kertoo valokuvataiteilija Sanni Seppo, toinen festivaalin taiteellisista johtajista. Festivaalin teema on mahdollisuus.

”Nyt haluttiin tuoda esille, että yksilöistä, ryhmistä tai näiden erilaisista yhteenliittymistä voi herätä positiivisia muutoksia – että sellainen on aina mahdollista”, Seppo kuvailee.

Sepon mukaan festivaali haluaa haastaa vallitsevan poliittisen diskurssin, jossa maailma esitetään usein vaihtoehdottomana ja taloudelliset reunaehdot muuttumattomina.

”Meidän on löydettävä positiivisia mahdollisuuksia ratkaista tämän maailman ongelmat. Tämä aika vaatii sitä, että käytetään luovuutta ja mielikuvitusta, jotta löydetään uusia ratkaisuja siihen, miten maailma voisi olla hyvä paikka elää”, Seppo sanoo.

Luovia ratkaisuja esittelee esimerkiksi Touko Hujanen, jonka Metsäperhe-kuvasarja päästää katsojan kurkistamaan omavaraistaloudessa Pohjois-Karjalan Valtimolla elävän perheen arkeen. Ella Kiviniemen ja Linda Mannerin Meillä / Utopia taas tarkastelee yhteisöasumista keinona rakentaa yhteisyyttä aikana, jona perinteiset perhe- ja työyhteisöt murenevat.

Poliittisen valokuvan festivaali Suomen valokuvataiteen museossa 8.3.–26.5.2019, Pertin Valinta – Sekotavarakauppa & Galleriassa ja kulttuurikeskus Stoassa 8.3.–17.4.2019.

Lisätietoja: www.pvf.fi