Köyhyyden poistamisen ei tarvitse vaarantaa ilmastotavoitteita, sillä ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen kuluu yllättävän vähän energiaa, summaa tuore tutkimus.
Itävaltalaisen tutkimuslaitoksen IIASAn eilen julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa vaatisi ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa.
Taustalla oli monesti esitetty huoli siitä, että köyhyyden poistaminen maailmasta vaatisi talouskasvua ja tekisi mahdottomaksi vähentää samaan aikaan päästöjä, mikä taas on ilmastonmuutoksen ehkäisemisen edellytys. Maailmassa on yhä noin 736 miljoonaa äärimmäisen köyhää ihmistä.
Jokaisen kolmen maan kohdalla tulos oli sama: vaikka kaikkien perustarpeet tyydytettäisiin, energiantarve olisi kaikissa maissa vähemmän kuin ne nyt käyttävät energiaa ja vähemmän kuin on globaali keskiarvo henkeä kohti.
Se yllätti tutkijatkin.
”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton, edes Intiassa, jossa on suuria aukkoja. Oli myös miellyttävä yllätys, että ihmisen tärkeimmät tarpeet, jotka liittyvät terveyteen, ravitsemukseen ja koulutukseen, ovat energiamielessä halpoja”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Narasimha Rao tiedotteessa.
Tulosta selittää se, että tutkijat kehittivät tutkimusta varten uuden tavan arvioida energiantarvetta peruspalveluiden, ei talouskasvun, pohjalta. Näin pystyttiin laskemaan, kuinka paljon energiaa tarvitaan nimenomaan köyhyyden poistamiseksi.
Tutkimus osoittaakin, että energian kysyntää ajaa yltäkylläisyyden tarve ja että tulevaisuudessa energiankulutuksen kasvu palvelee todennäköisesti keskiluokkaa ja rikkaita. Siksi kehittyvien maiden pitää kiinnittää huomiota elintapoihin, tutkijat korostavat.
”Köyhyyden poistamisen ei tarvitse seistä ilmaston vakauttamisen tiellä. Tutkimus viittaa siihen, että meidän pitää mitata yhteiskunnallista edistystä monien ulottuvuuksien avulla, ei vain tulojen, ja meidän pitää kiinnittää huomiota kasvun jakautumiseen kehitysmaissa. Tämä voi tarjota uusia tapoja parantaa hyvinvointia ja samaan aikaan vähentää päästöjä”, Rao sanoo.
Tutkimus julkaistiin Nature Energy -lehdessä.