Suomen pitää päivittää ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteitä vastamaan muuttunen maailmanjärjestyksen aiheuttamiin haasteisiin, suositellaan tuoreessa selvityksessä.
Valtioneuvoston kanslian rahoittaman selvityksen mukaan viimeisten viiden vuoden aikana maailmanlaajuiset muutostrendit ovat alkaneet haastaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän toimivuutta.
Esimerkiksi Kiinan nousu on vaikuttanut valtasuhteisiin, ja toisaalta länsimaiden populistiset liikkeet yrittävät horjuttaa sääntöpohjaista ihmisoikeusjärjestelmää. Keskeisimpiä muutostrendejä ovat ympäristön muutos, muuttoliike, kehittyvä teknologia ja muuttuva turvallisuusympäristö.
Selvityksen mukaan monenkeskiset instituutiot eivät enää välttämättä ole valmiita vastaaman uusiin ihmisoikeuskysymyksiin. Koska maailma on muuttunut aiempaa moninapaisemmaksi, yhteisissä neuvottelupöydissä on yhä vaikeampi saavuttaa neuvottelutuloksia.
Politisoituneimpia teemoja ovat ilmastonmuutos, muuttoliike ja sukupuolten tasa-arvo.
”Vahvat tasa-arvon vastaiset liikkeet ja sukupuolten tasa-arvon vastustaminen vaikuttavat naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen ja hlbti-ihmisten oikeuksiin. Ihmisen aiheuttaman ympäristön muuttumisen kieltäminen tekee sen ehkäisystä ja tilanteen muuttamisesta vaikeaa, ja asenteet siirtolaisuutta kohtaan ovat polarisoituneita”, selvityksessä todetaan.
Samaan aikaan kansalaisyhteiskunta kohtaa kasvavia uhkia.
Suomelle esitetään raportissa kahdeksan suositusta. Suomen pitäisi muun muassa huomioida ympäristön muuttumisen ja ihmisoikeuksien välinen yhteys, edistää kansainvälisellä tasolla siirtolaisten oikeuksia, pitää ihmisoikeudet mukana teknologian ja turvallisuuden kehityksessä sekä edistää aktiivisesti sukupuolten tasa-arvon aktiivista edistämistä.
Tutkimuksen teki Oxford Research Oy. Julkaisu toteutettiin osana valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.