Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.

Australiassa on aloitettu kampanja, jonka tavoitteena on saada valtio myöntämään Isolle valliriutalle kansalaisuus. Ajatuksena on, että sen jälkeen riuttaa olisi helpompi suojella esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

”Huolimatta valtavasta vaikutuksestaan Australiaan häneltä kielletään yhä jokaisen Australian kansalaisen perusoikeus, oikeus elää”, todetaan vetoomustekstissä, joka on kohdistettu pääministeri Scott Morrisonille sekä useille muille ministereille.

Kansalaisuus takaisi riutalle myös vapauden kidutuksesta sekä oikeuden terveyteen.

Vetoomuksen takana on some- ja viihdejulkaisijayritys LADbible, mutta se on saanut tukea Australian meriensuojelujärjestöltä.

”Riutta todellakin tarvitsee kampanjaa, sillä hän on kärsinyt viime vuosina melko pahasti ilmastonmuutoksen vaikutuksista. — Hänestä pitäisi tehdä kansalainen, jotta hänellä olisi oikeus pitkään ja terveeseen elämään”, sanoi järjestön strateginen johtaja Imogen Zethoven australialaisen mediayhtiön SBS Newsin mukaan.

Queenslandin rannikolla sijaitseva Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta. Se on pinta-alaltaan jopa Suomen kokoinen. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvalla riutalla elää lukuisia kala-, ja korallilajeja sekä kilpikonnia ja merinisäkkäitä.

Riuttaa uhkaa ilmastonmuutos ja saastuminen. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kuluneen 30 vuoden aikana puolet Ison valliriutan koralleista on hävinnyt pääosin ilmastonmuutoksen ja veden saastumisen myötä. Riutta kärsii muun muassa korallien vaalenemisesta, joka johtuu meriveden lämpötilan aiheuttamasta stressistä.

Vetoomuksessa muistutetaan, että riutta on suojellut Australian rannikkoa, estänyt myrskyjä, tuonut talouteen miljardeja dollareita ja tukee tuhansien työpaikkojen olemassaoloa.

Kampanjaa tukevat monet julkisuuden henkilöt, mutta se on saanut myös kritiikkiä, kertoo uutissivusto Global Citizen.

Sen mukaan ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, kun luonto saisi kansalaisoikeudet. Uusi-Seelanti myönsi vuonna 2017 Whanganui-joelle juridisen henkilöllisyyden. Paikalliset heimot pitävät jokea esi-isänään.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!