Ihmisoikeusaktivistien murhat lisääntyneet tänä vuonna Kolumbiassa – ”Kammottava trendi näyttää pahenevan”

Kolumbiassa solmittiin vuonna 2016 rauhansopimus, mutta ihmisoikeusaktivistien häirintä ja murhat ovat vain lisääntyneet. Myös ay-aktivisteja on uhkailtu, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.

Kolumbiassa on tapettu tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana jo 51 ihmisoikeuspuolustajaa tai -aktivistia.

”Olemme järkyttyneitä huomiota herättävän suuresta määrästä ihmisoikeusaktivisteja, joita on tapettu, häiritty ja uhkailtu, sekä siitä, että tämä kammottava trendi näyttää pahenevan”, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) edustaja Rupert Colville viime perjantaina.

Tästä vuodesta näyttää olevan tulossa viime vuotta pahempi, sillä viime vuonna se dokumentoi Kolumbiassa yhteensä 115 tappoa.

Viimeisin hyökkäys tapahtui alle kaksi viikkoa sitten, kun 20 afrokolumbialaista ihmisoikeuspuolustajaa joutui tuliaseiden ja kranaattien kohteeksi lähellä Santander de Quilichaoa. Ketään ei kuollut.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus puolestaan kertoi eilen, että sen kumppanijärjestön, hiilikaivoasalan ammattiliitto Sintracarbónin edustajat, saivat viime viikolla tappouhkauksen Águilas Negras -järjestöltä, joka on uhkaillut useita vasemmistovaikuttajia tällä vuosikymmenellä. Suomalainen ay-liike on vedonnut ay-aktiivien puolesta Suomen Kolumbian suurlähetystöön ja Suomen OECD-eudstustoon.

Kolumbian hallitus solmi vuonna 2016 rauhan vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan jälkeen sissiryhmä Farcin kanssa. Monet muut aseelliset toimijat ovat kuitenkin korvanneet Farcin, ja vuonna 2017 Kolumbiassa tapettiinkin enemmän ihmisoikeuspuolustajia kuin koskaan aiemmin.

Ihmisoikeusaktivistit ovat vaarassa etenkin maaseudulla, jossa on paljon köyhyyttä ja joissa monet aseelliset ja rikollisryhmät toimivat. Uhreiksi joutuvat yhteisöjen johtajat, afrokolumbialaiset, alkuperäiskansojen edustajat, pienviljelijät, ympäristöaktivistit, toimittajat ja naisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajat.

Yhteisöjohtajien osuus kuolleista on yli 70 prosenttia. Osa joutuu kohteeksi, koska he ovat tukeneet rauhansopimuksen kohtia, kuten maiden palauttamista ja uhrien oikeuksia, OHCHR arvioi.

Maan hallitus on ilmoittanut nimittävänsä erityistuomareita tapausten vuoksi. OHCHR kuitenkin pelkää, että syksyllä pidettävät paikallisvaalit pahentavat tilannetta entisestään.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!