Uusi selvitys luotaa EU:n viime vuosien turvapaikkapolitiikkaa – ”Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon selvityksen mukaan EU:n turvapaikkapolitiikassa korostuu valvonta inhimillisen turvallisuuden sijasta.

EU:n turvapaikkapolitiikka on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa korostuu ulkorajojen valvonta, siirtolaisuuden juurisyihin puuttuminen ja turvapaikanhakijoiden pääsyn rajoittaminen unionin alueelle. Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia ei aina huomioida, summaa tuore suomalaisselvitys.

Kolmesta osasta koostuvan selvityksen on tehnyt rauhaan ja turvallisuuteen keskittyvä ajatushautomo SaferGlobe. Sen mukaan laajan turvallisuuskäsityksen näkökulmasta olisi tärkeää, että EU kehittäisi turvapaikkajärjestelmäänsä tavalla, joka huomioi ihmisoikeudet täysimääräisesti.

EU:n alueelle tuli vuonna 2015 yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Sen seurauksena unioni on uudistanut turvapaikkapolitiikkaansa. Selvityksessä käsitellään muun muassa EU:n ja Turkin vuonna 2016 antamaa julkilausumaa, jonka mukaan lähes kaikki Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat palautetaan takaisin Turkkiin ja vastineeksi EU ottaa suoraan Turkista syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Julkilausuma on vähentänyt turvapaikanhakijoiden tuloa unionin alueelle, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat kyseenalaistaneet sen laillisuuden.

”Turkin ja muiden kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyy kuitenkin riskejä. Ei ole varmaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan näissä maissa”, toteaa SaferGloben tutkija Johannes Lehtinen järjestön tiedotteessa.
 
EU on myös toteuttanut turvapaikanhakijoiden siirtoja unionin sisällä, tukenut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maita puuttuakseen turvapaikanhakijoiden lähdön juurisyihin, vahvistanut omaa rajavalvontaansa ja aloittanut laajoja toimia ihmissalakuljetuksen torjumiseksi.

SaferGloben selvityksen mukaan esimerkiksi monissa EU:n sisäisissä toimissa on kyllä pyritty huomioimaan turvapaikanhakijoiden oikeudet, mutta käytännössä esimerkiksi vastaanottokeskusten olosuhteet ovat huonot ja turvapaikanhakijoiden tietämys oikeusturvastaan on puutteellinen.

”Turvallisuus on ymmärretty kapeasti viranomaisvalvontana ja kontrollina. Turvapaikanhakijoiden yksilöllinen ja inhimillinen turvallisuus on jäänyt toissijaiseksi”, selvityksessä todetaan.
 
Selvityksen mukaan tulevaisuudessa turvapaikanhakijoiden määrään Euroopassa vaikuttaa lähtömaiden tilanteen kehittymisen lisäksi se, kuinka kauas lähtömaista turvapaikanhakijat lähtevät ja millaista turvapaikkapolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan. Tehokas keino vaikuttaa olisi konfliktien ja väkivaltaisuuksien syihin puuttuminen lähtömaissa, mutta se vaatisi lisää ymmärrystä siitä, miten konflikteja ehkäistään.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!