Kaikilla Pariisin sopimuksen mailla on nyt ilmastolaki tai -politiikka

Parikymmentä vuotta sitten vain kourallinen maita oli säätänyt ilmastolain. Nyt lakeja ja politiikkoja on moninkertaisesti enemmän, mutta sekään ei välttämättä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Kaikki Pariisin sopimuksessa mukana olevat 197 maata ovat säätäneet ainakin yhden ilmastonmuutokseen liittyvän lain tai politiikan. Yhteensä maailmassa on yli 1 500 kansallista ilmastonmuutoslakia tai -politiikkaa, selviää brittiläisten ilmastotutkimuslaitosten tänään julkaistusta selvityksestä.

Ilmastolakien määrä on kasvanut moninkertaisesti sen jälkeen, kun Kioton pöytäkirja vuonna 1997 hyväksyttiin. Tuolloin lakeja oli vasta 72, muun muassa London School of Economicsin tekemässä selvityksessä kerrotaan.

Pariisin sopimuksessa mukana olevat maat ovat sitoutuneet pitämään maapallon keskilämpötilan nousun alle kahdessa asteessa ja pyrkimään alle 1,5 asteeseen. Lainsäädäntö on siinä tärkeässä roolissa, sillä se luo pohjan maiden omille toimille.

Vaikka lakien määrä on kasvanut, raportin mukaan tarvittaisiin kuitenkin enemmän tutkimusta, jotta saataisiin selville, ovatko kansalliset ilmastolait ja -politiikat linjassa Pariisin sopimuksen sitoumusten kanssa. Yli 1 500 laista vain 106 on säädetty Pariisin sopimuksen hyväksymisen jälkeen, ja niistä 28 viittaa sopimukseen suoraan.

Aiemmin on arvioitu, etteivät Pariisin sopimuksessa mukana olevien maiden kansalliset sitoumukset ainakaan vielä riitä tavoitteiden saavuttamiseen.

Myös ilmastonmuutokseen liittyvät oikeusjutut ovat kasvaneet. Pieni osa noin tuhannesta tapauksesta liittyy ilmastoon ja oikeuksiin. Niillä voi olla suuri merkitys valtioiden ja päästöjen tuottajien asettamisessa vastuuseen, raportissa todetaan. Esimerkiksi New Yorkin kaupunki on haastanut öljy-yhtiöitä oikeuteen.

Raportti julkaistiin tänään alkavien Bonnin ilmastoneuvotteluiden alla. Neuvotteluissa on määrä edetä muun muassa päästöjen ja ilmastotoimien raportointia ja seurantaa sekä arviointia koskevan sääntökirjan laatimisessa. Sääntökirjasta on määrä sopia lopullisesti ensi joulukuussa Katowicen ilmastokokouksessa.

Kokouksen puheenjohtajamaa on Fidži, joka varoitti jo etukäteen, etteivät maiden ilmastotoimet vieläkään riitä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!