Suomen kehitysyhteistyövarojen osuus bruttokansantulosta on jälleen laskemassa. Viime perjantaina valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksytyn julkisen talouden suunnitelman mukaan osuus on vuosina 2019–2022 enää 0,37 prosenttia.

Asiasta kertoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Viime vuonna Suomi ohjasi kehitysyhteistyöhön 0,41 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomi ja muut rikkaat maat ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että osuus olisi vähintään 0,7.

”Samaan aikaan, kun naapurimaassamme järjestökollegamme kampanjoivat sen puolesta, että Ruotsi säilyttäisi kehitysyhteistyörahoituksensa yhdessä prosentissa bruttokansantulosta, laskee Suomen prosenttiosuus kuin lehmän häntä. Tuntuu kuin 0,7-sitoumusta haluttaisiin suorastaan paeta, sen verran kaukana juuri ilmestyneessä julkisen talouden ennusteessa esitetty 0,37 prosenttia jo on maalista”, kritisoi Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Anna-Stiina Lundqvist blogissaan.

Viime kevään julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, että lähivuosina osuus olisi 0,39 prosenttia.

Tämänvuotisen julkisen talouden suunnitelman mukaan Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen nostaa kehitysrahoitus 0,7:ään. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa on tarkoitus nostaa. Ensi vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön varsinaiset määrärahat ovat noin 573 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 mennessä summa nousee noin 12 prosenttia.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n viime viikolla julkistamien tilastojen mukaan järjestön kehitysapukomitean 29 jäsenmaasta viime vuonna viisi saavutti 0,7-tavoitteen.