Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä

EU on mukana kansainvälisessä Århusin sopimuksessa, joka koskee ympäristödemokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ympäristökysymyksissä. Sopimuskomitean mukaaan EU rikkoo sopimusta, mutta unioni ei aio hyväksyä päätöstä.

EU ei aio hyväksyä kansainvälistä Århusin sopimusta valvovan komitean päätöstä, jonka mukaan unioni rikkoo sopimusta, koska se ei anna ympäristöjärjestöille ja kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia valittaa oikeudessa ympäristöasioista. EU:n kanta on pettymys etenkin ympäristöjärjestöille, jotka haluaisivat haastaa unionin oikeuteen useista ympäristöpäätöksistä.

Vuonna 2001 voimaan astunut Århusin sopimus on YK-sopimus, jonka tavoitteena on edistää yleisön vaikuttamismahdollisuuksia ympäristöä koskeviin päätöksiin. Se sisältää muun muassa oikeuden saada tietoa sekä valittaa päätöksistä.

Sopimuksen toteuttamista valvova komitea linjasi maaliskuussa, että EU rikkoo sopimusta, koska se estää järjestöjä ja yksilöitä haastamasta EU-instituutioiden ympäristöpäätöksiä oikeuteen siten kuin sopimus edellyttäisi. Se esimerkiksi sallii haasteet vain yksittäisellä soveltamisalalla, ei yleisellä, kuten järjestöt haluaisivat, kertoi EUObserver-uutissivusto.

EU ei haluaisi hyväksyä komitean päätöstä. Se ehdotti syyskuussa Montenegrossa järjestetyssä Århusin sopimuksen osapuolikokouksessa, että päätös ainoastaan ”merkittäisiin tiedoksi”, ei hyväksyttäisi. Näin siitä on tullut ensimmäinen sopimuksen osapuoli, joka on torjunut komitean päätöksen.

Muut sopimuksen osapuolimaat eivät päätöstä hyväksyneet, mikä tarkoittaa, että asia jäi pöydälle. Päätös lykkääntyy seuraavaan kokoukseen, joka järjestetään vasta neljän vuoden kuluttua.

Ympäristöjärjestöt ovat EU:n kannasta näreissään.

”Tällä ehdotuksella EU on menettänyt johtajuutensa oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen ylläpitämisessä ympäristöasioissa”, kritisoi eurooppalaisen ympäristöjärjestön ClientEarthin asianajaja Anais Berthier järjestö kannanotossa.

ClientEarth haluaisi haastaa EU:n oikeuteen useissa asioissa, muun muassa kalastuskiintiöistä sekä EU:n kemikaaliviraston taannoisesta päätöksestä olla luokittelematta rikkakasvimyrkky glyfosaattia karsinogeeniseksi aineeksi. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Myös Euroopan ympäristöjärjestöjen verkosto EEB on kritisoinut EU:n päätöstä.

Århusin sopimuksessa on yhteensä 47 osapuolta.

TÄSMENNYS 26.9. EU on vasta ehdottanut päätöksen tiedoksi merkitsemistä. Varsinaista päätöstä ei ole tehty.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!