Veroparatiisien nousu julkisuuteen on ilahduttavaa, mutta suuret askeleet niiden kitkemiseksi puuttuvat Suomesta ja EU:sta, sanoo maailmanpolitiikan professori ja Suomen Attacin hallituksen jäsen Heikki Patomäki.

”Kyproksen viimeaikainen kriisi on nostanut veroparatiiseja valokeilaan jonkin verran, mutta kaikki muu on saanut toimia vaikka kuinka pitkään. On tavallaan tekopyhää yrittää toimia globaalisti veroparatiiseja vastaan ja ummistaa samalla silmät asioilta, jotka tapahtuvat kotona Euroopassa”, hän toteaa.

Hän nostaa veroparatiiseina esiin esimerkiksi Monacon, Luxemburgin ja Kanaalin saaret.

Ylen MOT-ohjelma paljasti maanantaina tietoja suomalaisten firmojen kytköksistä veroparatiiseihin. Paljastus oli osa laajaa 2,5 miljoonan asiakirjan tietovuotoa, jonka washingtonilainen tutkivien toimittajien järjestö sai haltuunsa.

”On selvää, että kaikkien maiden talouseliitin tietty osa on kytkeytynyt niihin.”

MOTin tietojen mukaan esimerkiksi valtionyhtiö Itellalla on Neitsytsaarilla veroparatiisiyhtiö. Myös suomalainen Pöyry nousi esiin asiakirjoissa.

Patomäen mukaan suomalaisyhtiöiden veroparatiisiyhteydet eivät ole yllätys.

”On selvää, että kaikkien maiden talouseliitin tietty osa on kytkeytynyt niihin. Tärkeä juttu on se, että kun paljastuksia tulee, asia konkretisoituu ihmisten mielissä.”

Hän myös muistuttaa, että valtionyhtiöt toimivat nykyisin voittoa tuottavien yritysten tavoin. Siksi ne turvautuvat veroparatiiseihin.

Patomäen mielestä yksi keino kitkeä veroparatiiseja olisi EU:n yhteinen pankkilainsäädäntö, jossa salailu olisi kielletty ja jossa luotaisiin standardit sen suhteen, miten veroja kerätään yhtiöiltä sekä yksityisiltä varakkailta ihmisiltä.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kertoi tällä viikolla Ylelle, että valtionyhtiöille on tulossa velvollisuus raportoida siitä, minne ne verojaan maksavat. Hautala on myös vaatinut, että Suomen on laadittava oma lista veroparatiisimaista.