Mareike de Jong, 32, opettaja, Paramaribo, Surinam
”Surinamilaiset käyvät rajan takana Guyanassa hyvin harvoin. Siellä ei ole paljon nähtävää. Guyanassa käymistä voi verrata aikakonematkailuun: maa muistuttaa Surinamia noin kaksikymmentä vuotta sitten. Meilläpäin on tapahtunut paljon kehitystä. Guaynalaiset käyvät täällä ihmettelemässä ruokakauppoja ja teitä. Guyanalainen tuttavani ostaa aina juustoa ja viiniä käydessään Surinamissa. Guyanasta Surinamiin tulee myös seksityöntekijöitä.
Guyanan pääkaupunki Georgetown on aika turvaton paikka, esimerkiksi kaduilla ei ole paljon valoja. Paikallisessa lehdessä olen nähnyt ilmoituksia kadonneista ihmisistä. Surinamilaisten mielestä heillä ei ole mitään syytä käydä Guyanassa.”
Clement John, 44, kuljettaja, Georgetown, Guyana
”Tiedämme hyvin vähän itänaapuristamme. Emme ymmärrä toistemme kieliä. Surinam on entinen Hollannin siirtomaa ja surinamilaiset puhuvat edelleen hollantia. Heillä menee nyt aika hyvin, vaikka vielä 1980-luvulla maa oli sotatilassa. Nyt siellä on paljon kiinalaisia yrityksiä ja hollantilaisia turisteja. Hollantilaisilla on edelleen tiukka ote Surinamista, vaikka maa on ollut itsenäinen jo pitkään. Surinamilaiset ovat ikään kuin hollantilaisten pikkuveljiä.
Guyanalaisten mielestä surinamilaiset ovat vähemmän rentoja kuin guyanalaiset. He pitävät aikatauluista kiinni ja tykkäävät järjestyksestä. Surinamilaiset naapurimme eivät pelaa krikettiä, toisin kuin me.”
Julkaistu Kumppani-lehdessä 11/2009.
Muut Kumppani-lehden linkit
- Pääkirjoitus: Sakset käteen!
- Kolumni: Mikä tekee naisen?
- Kovissa kansissa: Demokratia on rikki
- Kolumni: Miksi ydinaseista pitäisi luopua?
- Peter Kuria: Ilmasto pelastuu lapiohommilla
- Egyptin bloggaajat löysivät äänensä internetistä
- Reppu & passi: Mene kotiin, Suomi!
- Arjen sankari: Koreografi Maria Helena Pinto
- Naapurit: Aikakone ja hollantilaisten pikkuveljet
- Puhe & kupla: Säästöillä parempia uutisia?