• 8.2.2017

    Unelma kahdeksasta metristä

    Nyt kun ymmärrämme merta aiempia sukupolvia paremmin, käsitämme sille tehdyt rikokset. Itämeri voi vielä elpyä, jos annamme sille mahdollisuuden. Lapsemme voivat uida meressä ja syödä sen kaloja sairastumatta, kirjoittaa Aleksis Salusjärvi.

  • 8.2.2017

    Kun maa polttaa alla

    Intia kasvattaa hiilivoimaa silmät kekäleinä kiiluen. Sen näkökulmasta ilmasto­talkoot koskevat vain länsimaita. Mutta voiko palavan hiilen peliä voittaa kukaan?

  • 8.2.2017

    Elämä ilman roskaa, kiitos!

    Toimittaja päätti yrittää elää kahden viikon ajan mahdollisimman vähäroskaista elämää. Suurin murheenkryyni on muovijäte. Se on ongelma paitsi vesien eliöstölle, myös ihmisille.

  • 8.2.2017

    Absurdistan

    Vuoden ensimmäisessä Absurdistanissa tutustutaan Shanghain Ikean ongelmiin, espanjalaisiin taistelijahärkiin ja meksikolaiseen syntymäpäivätilaisuuteen.

  • 7.2.2017

    Ali, yli vai läpi?

    Kenian hallitus on käynnistänyt valtavan ­rautatiehankkeen Mombasasta Ugandaan. ­Suunnitelmien mukaan junaraide lävistää pian Nairobin kansallispuiston.

  • 6.2.2017

    Feminismistä vankeutta

    Noin vuosi sitten Kanadassa asuvan professori Homa Hoodfarin vierailu perheensä luokse Iraniin muuttui painajaiseksi. Kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi vankilaan suljettua naista syytettiin feminismistä. Kansainvälinen kampanja auttoi lopulta vapauteen.

  • 6.2.2017

    Seuraavat sata vuotta?

    Meidän suomalaisuuttamme ovat solidaarisuus, yhteisvastuullisuus ja Suomi, joka edistää teoillaan rauhaa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kirjoittaa Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

  • 6.2.2017

    Vastaisku KonMarille: sotku on hyväksi

    Ihmiset toimivat paremmin, jos heitä ravistelee välillä tutuilta urilta erikoisemmille vesille, väittää ekonomisti Tim Harford.

  • 6.2.2017

    Turkin ”villiturkki” onkin hyljettä Namibiasta

    60 prosenttia maailman hyljekaupasta on yhden liikemiehen käsissä.

  • 6.2.2017

    Suomi tukee globaalikasvatusta samalla summalla kuin Himasen tutkimusta

    Ulkoministeriö leikkasi viestintä- ja kehityskasvatustukea 65 prosenttia.