Artikkelikuva
Vetäytymällä ärsyketulvasta ja antautumalla hiljaisuuteen voi huomata, ettei ole yksin, vaan liittyneenä toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja ei-inhimilliseen maailmaan, tutkija Heidi Fast sanoo.

Onko hiljaisuudesta tullut katoava luonnonvara? Tutkija Heidi Fast: ”Hiljaisuudessa voi huomata, ettei ole yksin”

Voidaksemme hyvin tarvitsemme hiljaisuutta. Usein vasta hiljaisuudessa asiat saavat merkityksen. Kun ei tapahdu mitään, tapahtuu paljon.

Hiljaisuuden kokemuksista on tullut ihmisille yhä tärkeämpiä. Monet kokevat kasvavaa uupumusta ja irrallisuuden kokemusta. Tämän on huomannut tutkija ja äänitaiteilija Heidi Fast, joka työskentelee Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

”Ihmisten välisen kohtaamisen keholliset piirteet ovat saattaneet vaimentua ja vuorovaikutus siirtyä enemmän tiedolliselle tasolle. Kun ei pysty puhumaan, vaietaan. Kehon viestintää ei osata tunnistaa.”

Fast sanoo, että erityisesti kärsimyksen ja epätoivon kokemukset pakenevat usein sanallistamista.

”Ei kyetä puhumaan. Yhteisen hiljaisuuden tilan jakaminen voi herättää vastavuoroisen yhteyden tunteen”, Fast sanoo.

Arkeamme hallitsevat erilaiset virikkeet ja keskeytykset. Osa on riippuvaisia sosiaalisen median viestiketjujen kommentoinnista ja vastaamaan kiirehtimisestä. Hiljaa oleminen tuntuu vaikealta. Tämä estää pitämästä hiljaisuuden kanavia auki.

Vetäytymällä ärsyketulvasta ja antautumalla hiljaisuuteen voi kuitenkin huomata, ettei ole yksin, vaan liittyneenä toisiin ihmisiin, ympäröivään luontoon ja ei-inhimilliseen maailmaan, Fast sanoo.

”Tällöin voi huomata herkemmin myös lähipiirin: esimerkiksi oman tai läheisen jaksamisen tai luonnon haavoittuvaisuuden.”’

Tutkija Heidi Fast vertaa hiljaisuutta ilmanalaan. ”Joskus joudumme kylmäävän ja raskaan haudanhiljaisuuden vaikutuspiiriin. Toisinaan koemme vaikenemisen vaivaannuttavaa hiljaisuutta. Välillä saamme hengittää kesäaamujen herkkyyttä.”

Tunneilmapiirit eivät tunnu ainoastaan äänten poissaolona. Ne voidaan kokea useiden aistien välityksellä, esimerkiksi kehollisena puristuksena.

Elävän ihmisen tai luonnon hiljaisuus ei ole koskaan täydellistä, Fast muistuttaa. Se on erilaisten rytmien, liikkeiden, katseiden, eleiden ja hengityksen kannattelemaa. Akustiikan näkökulmasta hiljaisuus taas on äänten poissaoloa.

Fast on tarkastellut tilanteita sairaalaympäristössä, joissa puhuminen on vaikeaa. Tutkimus osoittaa, että ihmiset kykenevät luomaan yhteyttä toisiinsa pelkän sanattoman äänen tai hiljaisuuden avulla.

Hiljaisuus voi syntyä ihmisten välisissä kohtaamisissa, yksinollessa tai hiljaisessa tilassa ollessa. Hiljaisuutta voi kokea myös suhteessa muuhun ympäristöön.

”Hiljaisuus voi luoda tai murtaa yhteyttä. Tunneilmapiirit eivät tunnu ainoastaan äänten poissaolona. Ne voidaan kokea useiden aistien välityksellä, esimerkiksi kehollisena puristuksena.”

Ihmisten välillä hiljaisuus syntyy vasteena vuorovaikutukselliseen tilanteeseen. Fast vertaa hiljaisuutta ilmanalaan.

”Joskus joudumme kylmäävän ja raskaan haudanhiljaisuuden vaikutuspiiriin. Toisinaan koemme vaikenemisen vaivaannuttavaa hiljaisuutta. Välillä saamme hengittää kesäaamujen herkkyyttä.”

Yhdessä jaettu levollinen hiljaisuus voi vuorostaan voimistaa yhteyden ja kohtaamisen tunnetta ihmisten kesken.

Fast havaitsisairaalan potilaiden keskuudessa, että hiljaisuus voi olla eristävä, yhdessä jakava ja kuuntelemaan antautuva.

”Hiljaisuuden eristävä laatu välittyi tilanteissa, joissa ihmiset kokivat jotain kielteistä. Esimerkiksi alkoholin hajun vallitessa tunnelma osallistujien kesken oli tavanomaista hiljaisempaa. Tällainen hiljaisuuden laatu luo yksinäisyyttä.”

Yhdessä jaettu levollinen hiljaisuus voi vuorostaan voimistaa yhteyden ja kohtaamisen tunnetta ihmisten kesken. Esimerkiksi hautajaisissa voi kokea yhteistä surua.

”Yhteisen hiljaisuuden jakamisen avulla voimme harjoitella myös empatian ja kuuntelemisen taitoa. Läsnäoloa.”


Melu tappaa – maailmassa yhä vähemmän hiljaisia alueita

Suomalainen hiljaisuus -kyselyn (2011-2012) tulosten mukaan useimmille hiljaisuus tarkoittaa rikkumatonta luonnonrauhaa, jossa ei ole kuultavissa ihmistoiminnasta aiheutuvia ääniä. Melulla tarkoitetaan häiritsevää ääntä. Se, mikä ääni määritellään meluksi, riippuu monista seikoista, kuten esimerkiksi tilanteesta ja kulttuurista.  Se voi liittyä myös yhteiskunnan valtasuhteisiin.

Useimmiten hiljaisuus koetaan myönteisesti. Hiljaisuus nopeuttaa tutkija ja tietokirjailija Outi Ampujan mukaan elpymistä stressistä ja voi edesauttaa luovaa ajattelua. Se on monille kontemplatiivisen ajattelun ennakkoehto.

Melun vuoksi EU-maissa aiheutuu vuosittain yhteensä 12 000 ennenaikaista kuolemaa. 

”Melu altistaa terveyshaitoille, heikentää viihtyvyyttä ja oppimista. Tiedetään myös, että lyhytkin vierailu hiljaisessa ympäristössä laskee verenpainetta, sykettä ja elimistön stressitasoa.”

Melun vuoksi EU-maissa aiheutuu vuosittain yhteensä 12 000 ennenaikaista kuolemaa.  Melusta johtuvat kognitiiviset haitat voi luetteloida: ne voivat muun muassa viivyttää lukemaan oppimista, heikentää lyhytkestoisen muistin toimintaa sekä vaikeuttaa syventymistä keskittymistä vaativiin tehtäviin. Lapsilla melu voi jopa vaikuttaa aivojen organisoitumiseen.

”Jatkuva altistuminen riskirajat ylittävälle ympäristömelulle voi heikentää kuuloa ja immuniteettijärjestelmää. Sillä on yhteys myös sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveysongelmiin, diabetekseen ja muistisairauksiin.”

On muutakin meluksi koettua ääntä. Esimerkiksi työpaikoilla avotiloissa työkaverin puhe voi aiheuttaa stressiä ja väsymystä sekä kuulokkeilla jatkuva kuuntelu voi heikentää kuuloa ja aiheuttaa tinnitusta.

”Toisen jättäminen tahallaan vaikka työpaikan kahvihuoneen keskustelujen ulkopuolelle on esimerkki sosiaalisesta, negatiivisesta hiljaisuudesta, johon liittyy vallankäyttöä.”

Tutkija ja tietokirjailija Outi Ampujan mukaan hiljaisuus nopeuttaa elpymistä stressistä ja voi edesauttaa luovaa ajattelua.

Maailmanlaajuisesti ajatellen paikkoja, missä ei koskaan kuulu ihmisten toiminnasta aiheutuvia ääniä, on yhä vaikeampi löytää.

”Erään selvityksen mukaan Alankomaissa yhdeksän prosenttia maa-alueista voidaan määritellä hiljaisiksi. EU-maissa tehdyssä, karttapohjaisessa tarkastelussa kävi ilmi, että EU-maista Suomesta, erityisesti Itä-ja Pohjois-Suomesta löytyi eniten hiljaisia alueita.”

Asutuksen levittäytymisen ja teknologian laajamittaisen käytön myötä valtameretkin ovat paikoin hyvin meluisia. Tämä häiritsee eläinten luontaista äänten käyttöä yhteydenpidossa, lisääntymisessä, ravinnonhankinnassa ja suunnistamisessa. Metatutkimusten mukaan merenalaiset räjäytykset saattavat pahimmillaan aiheuttaa merieliön kuoleman tai pysyvän kuulovaurion. Linnut pystyvät sopeutumaan tutkimusten mukaan muita lajeja paremmin meluun, koska voivat siirtää reviiriään jonkin verran.

Monen teknologisen laitteen kohdalla voisi kysyä, tarvitaanko tätä todella. Ilmastonmuutoksen ja lajikadon uhatessa on tärkeää vähentää kulutusta.

”Siirtyminen pienimuotoisempaan ja paikallisempaan elämäntapaan heijastuisi myönteisesti myös ääniympäristöömme”, Ampuja tiivistää.

Kirjoittaja on hiljaisuuden joogan ® ohjaaja. Hän on järjestämässä Lauttasaareen Hiljaisuuden symposiumia yhdessä Lauttasaaren seurakunnan kanssa syyskuussa 2023.

 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!