Näkökulmat

Kabul kaatui, koneesta jäivät kansalaisjärjestöt

Suomen tulee antaa tukea niille afganistanilaisille, jotka ovat tukeneet maan kehitystä ihmisoikeuksia kunnioittavaksi demokratiaksi, kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio kirjoittaa.

Afganistanin hauras demokratia luhistui jo ennen kuin viimeiset yhdysvaltalaisjoukot olivat ehtineet kaasuttaa matkoihinsa. Työskentelin aiemmin Kabulissa osana kansainvälistä avunantajayhteisöä ja ehdin nähdä maan varhain sunnuntaiaamuna jättäneen presidentti Ashraf Ghanin ja hänen hallituksensa toimintaa läheltä. Useimmat tapaamani afgaanit olivat innokkaita nuoria virkamiehiä ja joitakin virkanaisia, jotka kertoivat minulle sujuvalla amerikanenglannilla juuri sen, mitä luulivat minun haluavan kuulla. Monilla heistä oli myös aito halu kehittää Afganistanin hallintoa korruptiosta vapaaksi ja ulkomaisesta avusta riippumattomaksi demokratiaksi. 

Suomen erityinen painopiste Afganistanissa on naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen. Suomi on päättänyt evakuoida 170 meille ja muille työskennellyttä afgaania ja heidän läheistään. Nämä autonkuljettajat, kokit, tulkit ja muut ammattimiehet ansaitsevat oleskelulupansa. Kaikki heistä eivät kuitenkaan ole suoraan tukeneet Afganistanin kehitystä ihmisoikeuksia kunnioittavaksi demokratiaksi. Naisten ja tyttöjen oikeuksia, toimivaa yhteiskuntaa ja taloutta ja työllisyyttä ovat edistäneet Suomen tukemana lukuisat afgaanit kansainvälisissä järjestöissä ja paikallisissa kansalaisjärjestöissä.

Entiset työtoverini tuhoavat parhaillaan työ- ja henkilötodistuksiaan ja siivoavat some-tilejään.

Entiset työtoverini tuhoavat parhaillaan työ- ja henkilötodistuksiaan ja siivoavat some-tilejään, koska Talebania ja vale-Talebaneja edustavat parrakkaat aseistetut miehet koluavat kortteleita etsien pettureita, jotka ovat olleet missään yhteydessä meihin länkkäreihin. YK, Maailmanpankki ja lukuisat vielä huonommin suojatut järjestöt ovat kykenemättömiä suojelemaan afgaanikollegoita kodeissaan. Järjestöt eivät myöskään myönnä viisumeita tai turvapaikkoja – YK:n jäsenvaltiot päättävät näistä itsenäisesti. Useimmat suurlähetystöt Kabulissa on suljettu, kaupallisia lentoja ei ole, puskaradio laulaa rajanylityspaikoista. Kukaan ei tiedä tulevasta.

Tätä kirjoittaessani kanavat täyttyvät poliittisten päättäjien kommenteista, missä yli puoluerajojen toivotaan, että Suomi voisi auttaa naisaktivisteja ja muita afgaaneja joiden henki on nyt vaarassa. 

Hyvät kansanedustajat ja ministerit, teillä on valta päättää, miten Suomi tukee afganistanilaisia. Tässä muutama ehdotus: 

  • Nostetaan turvapaikkakiintiötä ja priorisoidaan afganistanilaisia ihmisoikeuspuolustajia, naisten ja tyttöjen oikeuksia järjestöissä ja muuten näkyvästi edistäneitä henkilöitä, toimittajia, taiteilijoita ja vähemmistöjen edustajia
  • Edistetään Suomessa jo asuvien afgaanien perheenyhdistämishakemuksia ja oleskelulupia
  • Ohjataan lisärahoitusta Afganistanissa vielä toimiville humanitaarisen avun järjestöille ja ihmisoikeusaktivisteille.

Kirjoittaja työskentelee kehityspolitiikan asiantuntijana Fingossa (vanhempainvapaalla).

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!