• 13.12.2024

    Velvollisuus ja pakko ajavat uutta saamelaisnuorten sukupolvea aktivismiin: ”Tulee sellainen olo, että jos minä en tee nyt, niin kuka sitten”

    Osa saamelaisnuorista kokee painetta toimia aktivistina. Vaikuttaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi tuntua taakalta, joka on kuitenkin tehtävä, jotta saamelaisten oikeudet totetuisivat. Saamelaisen kulttuurin professori pelkää, että aktivismi muodostaa saamelaisnuorten identiteetin lähtökohdaksi vastakkainasettelun valtaväestöön.

  • 13.12.2024

    Sukupuolten epätasa-arvo heijastuu urheilun medianäkyvyyteen – Heidi Kivelä toivoo, että mediatalot näkisivät naisten jalkapallon potentiaalin

    Naisten jalkapallo saa yhä enemmän mediahuomiota, mutta katsojien tottumukset ja urheilumedian miesvaltaisuus hidastavat kehitystä. Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Kivelä perää medialta systemaattista työtä näkyvyyden eteen. ”Miesten jalkapalloa on tuotu esiin 50 vuotta pidempään.”

  • 11.12.2024

    Vihreä siirtymä on saamelaisille vihreää kolonialismia – Tuore tutkimushanke yrittää löytää keinoja oikeudenmukaisempaan päätöksentekoon

    Pohjoismaissa käynnissä oleva vihreä energiasiirtymä aiheuttaa jatkuvasti kiistoja, sillä siihen liittyvissä hankkeissa ei ole kuultu riittävästi alueen alkuperäiskansaa, saamelaisia, sanoo tutkija Rauna Kuokkanen.

  • 10.12.2024

    Valokuvaaja Karun Verma haluaa rodullistettujen nuorten äänen kuuluviin – ”Jos nuorella on sellainen olo, ettei hänen ääntään haluta yhteiskunnassa kuulla, hän kääntyy helposti yhteiskuntaa vastaan”

    Nuorten rauhanpalkinnon saanut valokuvaaja Karun Verma kuvaa teoksessaan ”pelättyjä” Itä-Helsingin nuoria. Hän halusi tuoda nuoret esiin näiden omilla ehdoilla ja vähentää vastakkainasettelua.

  • 4.12.2024

    ”Joululahjatoiveemme olisi, että yritystoiminta ja kuluttaminen tapahtuisi ihmisoikeuksien ja maapallon rajoissa” – Eetti ry palkittiin ympäristöpalkinnolla 

    Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on saanut vuoden 2024 Sininen pallo -palkinnon tunnustuksena pitkäjänteisestä työstään ylikulutuksen vähentämiseksi. Omaa kuluttamistaan on hyvä pysähtyä miettimään eritoten nyt joulun alla, toiminnanjohtaja Emma Mikkilä muistuttaa.

  • 4.12.2024

    Suomen kausi YK:n ihmisoikeusneuvostossa päättyy poikkeuksellisen vaikeana maailmanaikana – Miten pärjäsimme?

    Suomi oli luotettava ihmisoikeusneuvoston jäsenmaa, mutta aloitteellisuutta ja johdonmukaisuutta olisi kaivattu lisää, sanoo Amnestyn asiantuntija Vilja Härkönen. Ulkoministeriön tiiminvetäjä Ann-Mari Fröberg nostaa yhdeksi tärkeimmistä onnistumisista intersukupuolisten oikeuksia puoltavan päätöslauselman.

  • 3.12.2024

    Vähemmän oletuksia, enemmän rohkeutta – Miten puramme vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja?

    Monet työnantajat epäilevät vammaisten kykyä tehdä töitä. Työelämässä tarvitaan tietoa, avoimuutta ja rohkeutta palkata eri tavoin vammaisia ihmisiä.

  • 3.12.2024

    ”Ruoka on niin halpaa, että sitä voi heittää pois, mutta samaan aikaan niin kallista, ettei kaikilla ole siihen varaa” – Miksi ruoka-apu soluttautui pysyväksi osaksi yhteiskuntaa?

    Hävikkiruuan korostaminen ruoka-avussa vaikeuttaa kriittistä keskustelua siitä, miksi ruoka-apua ylipäätään tarvitaan, sanovat tutkijat. Samalla väliaikaiseksi tarkoitettu apu on normalisoitunut osaksi yhteiskuntaa.

  • 3.12.2024

    Sadankomitean rauhanpalkinto rauhaa edistäville isoäideille

    Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisyhteisöissä tapahtuvan ja ylisukupolvisen rauhantyön merkitystä.

  • 29.11.2024

    Myrskyn silmässä – Irene Zidanin romaanissa pohditaan identiteettiä

    Isäni appelsiininkukkien maasta käsittelee painavia teemoja, mutta romaanissa on myös tasapainottavaa ilmavuutta, rakkautta ja hellyyttä. Kirja-arviossa Irene Zidanin esikoisromaani.