Ajoimme nelivetoisella jeepillä läpi Tigrayn vuoristoa. Vuosi oli 2021, ja sota pohjoisessa Etiopiassa oli raivonnut jo yli puoli vuotta. Pysähdyimme pieneen kylään, ja ympärillä alkoi vilkas keskustelu ja kova kuhina. Olin sanonut, että olisi kiinnostavaa päästä haastattelemaan paikallisten kapinallisten sotilaita heidän ajatuksistaan.
Se kyllä järjestyisi, ja järjestyipä toinenkin haastattelu.
Yhtäkkiä istuin savitalossa jakkaralla pienen pöydän äärellä. Pöydällä oli purkki tuoretta hunajaa ja jokaiselle lusikka. Vastapäätä istui Getachew Reda, Etiopian entinen viestintäministeri ja silloinen kapinallisjohtaja. Hän oli hallituksen halutuimpia henkilöitä, elävänä tai kuolleena. Mieluiten kuolleena.
Emme me häntä tietenkään sattumalta löytäneet, vaan hän halusi tulla löydetyksi ja kertoa asiansa. Myös muutama muu kollega oli pääsyt hänen juttusilleen, mutta esimerkiksi ruotsalainen kilpailijani sairastui koronaan eikä päässyt lähtemään maasta. Voitin uutiskilpailun.
Juttu meni ulos Ylen sivuilla, kun olin jo poistunut maasta. Seurasi suoranainen paskamyrsky somessa tappouhkauksineen kaikkineen. Minua syytettiin terroristien auttamisesta mutta kiitettiin myös Tigrayn ihmisten kärsimysten esille nostamisesta. Jopa BBC:n Newshour halusi haastatella minua.
Etiopiaan en uskaltanut muutamaan vuoteen edes harkita lähteväni, olinhan haastatellut valtion mielestä terroristia, mikä oli Etiopiassa myös tulkittavissa rikokseksi.
Meni muutama vuosi, sota saatiin päättymään. Etiopian hallinto löysi uusia vihollisia – ja ystäviä. Samainen Getachew Reda, jota Etiopian pääministeri aiemmin toivoi hengiltä, toimii nyt samaisen pääministerin neuvoa-antavana ministerinä Itä-Afrikan asioissa.
Kukapa sitä ei haluaisi kokeneen sotaherran osaamista hyödyntää.
Kuuntele myös tuoretta Vallan maantiede -podin jaksoa Etiopian nykyisestä tilanteesta!