Yhdysvaltojen kehitysyhteistyöviraston USAIDin varojen jäädytys ja epävarma tulevaisuus on herättänyt keskustelua. Eikä turhaan; Yhdysvallat on ollut USAIDin kautta suurin kehitysyhteistyön rahoittaja.
Kuitenkin trendi on olemassa globaalisti. Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi laskuun vuonna 2024 ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, selviää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n keräämästä alustavasta datasta. Kehitysrahoituksen määrä laski 7,1 prosenttia vuodesta 2023.
Virallisen kehitysrahoituksen (ODA) lasku johtuu kansainvälisille järjestöille ja humanitaariseen apuun annettujen tukien vähenemisestä, Ukrainalle annetun avun vähenemisestä ja pakolaisten vastaanottamiseen käytettyjen menojen pienentämisestä vastaanottajamaissa.
OECD:n kehitysyhteistyökomitean (DAC) puheenjohtaja Chair Carsten Staur kommentoi OECD:n tiedotteessa, että kehitysrahojen lasku on valitettavaa. Vielä huolestuttavampaa hänestä on se, että jotkut suurimmista lahjoittajamaista ovat viestineet, että tulevina vuosina tullaan tekemään melko merkittäviä lisävähennyksiä.
”Tässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että kehitysrahoja kohdistetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, erityisesti köyhimpiin ja hauraimpiin maihin.”
Kehitysrahojen määrä nousi kymmenessä DAC:n jäsenmaassa ja laski 22 maassa. Vain neljä maata ylitti YK:n kehitysrahojen tavoitteen, joka on 0,7 prosenttia maan BKT:stä: Tanska, Luxemburg, Norja ja Ruotsi. Vuonna 2024 kansainvälinen keskiarvo oli 0,33 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen kansalaisjärjestöt saivat kehitysrahoitusta 121 miljoonaa euroa. Se sisältää myös järjestöjen kautta suunnatun humanitaarisen avun.
Suomen kehitysrahoitus vähentyi 2024 kansainvälistä keskiarvoa enemmän: 12,9 prosenttia. Ulkoministeriö kertoo tiedotteessaan, että alustavien tietojen mukaan vuoden 2024 kehitysrahoitus vastaa 0,47:ää prosenttia Suomen BKT:stä.
Iso osa Suomen kehitysvaroista meni Ukrainaan. Kun kokonaisuudessa Suomen kehitysyhteistyömenot olivat 1 302 miljoonaa euroa, Ukrainalle siitä meni vähän alle puolet, 647 miljoonaa euroa. Suurin ero vuoden 2023 rahoitukseen verrattuna tapahtui maaohjelmissa ja maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä. Viime vuonna esimerkiksi lakkautettiin Afganistanin, Kenian, Mosambikin, Myanmarin ja Somalian ohjelma.
Suomen kansalaisjärjestöt saivat kehitysrahoitusta 121 miljoonaa euroa. Se sisältää myös järjestöjen kautta suunnatun humanitaarisen avun.