Länsi-Afrikassa sijaitseva Gambian valtio on vienyt Myanmarin YK:n alaiseen kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ) Myanmarin rohingya-vähemmistön kansanmurhasta.
Rohingyat ovat Myanmarissa syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö. Yli 740 000 rohingyaa on paennut Bangladeshiin sen jälkeen, kun Myanmarin armeija elokuussa 2017 aloitti operaation heidän aseellista ryhmittymäänsä ja samalla siviilejä vastaan.
Armeijan suorittamissa etnisissä puhdistuksissa poltettiin rohingyojen kyliä, raiskattiin ja tapettiin joukoittain siviilejä.
Pääosin muslimeista koostuva Gambia kertoi vievänsä tapauksen oikeuteen muun muassa islamilaisten valtioiden yhteistyöelimen OIC:n suosituksesta.
Maan oikeusministeri Abubacarr Tambadou kertoi myös käyneensä Bangladeshin Cox’s Bazarissa, jonne rohingyoja on paennut. Hän sanoi tilanteen muistuttaneen häntä hänen työstään Ruandan kansanmurhaa käsitelleen tuomioistuimen syyttäjänä, kertoo uutistoimisto Reuters.
Vuonna 1946 perustettu ICJ on YK:n tärkein oikeudellinen elin. Se ei tutki tapauksia oma-aloitteisesti, vaan se käsittelee kysymyksiä, joita jäsenvaltiot tai YK tuovat sen tutkittaviksi. Sekä Gambia että Myanmar ovat mukana vuonna 1948 solmitussa kansanmurhan vastaisessa YK-sopimuksessa, joka velvoittaa myös rankaisemaan kansanmurhasta.
ICJ:llä ei tuomion antamisen lisäksi ole mahdollisuutta valvoa päätöksensä toteutumista, mutta mikäli Myanmarin todetaan syyllistyneen kansanmurhaan, sen kansainvälinen maine on vaarassa.
”Gambian toimet aloittavat oikeusprosessin maailman korkeimmassa oikeudessa, joka voi päättää, että Myanmarin julmuudet rohingyoja vastaan rikkovat kansanmurhan vastaista sopimusta. Oikeuden nopeat toimet voivat auttaa lopettamaan pahimmat käynnissä olevat loukkaukset rohingyoja vastaan Myanmarissa”, sanoo Param-Preet Singh, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin kansainvälisen oikeuden apulaisjohtaja tiedotteessa.
Gambia on vasta toipumassa presidentti Yahya Jammeh’n hirmuvallasta ja on hiljattain palannut demokratiaan.
”Maana, joka on juuri nousemassa vuosikymmenien julmasta diktatuurista, Gambian johtajuus on erityisen huomattavaa ja tervetullutta. Muiden sopimuksen osapuolten pitäisi seurata maata ja antaa selkeä ja horjumaton tukensa”, sanoo No Peace Without Justicen kansainvälisen oikeuden johtaja Alison Smith.
Aiemmin myös YK:n tutkintakomissio on sanonut, että Myanmarin johtoa on syytä epäillä kansanmurhasta. Myös Kanada, Bangladesh, Nigeria, Turkki ja Ranska ovat virallisesti päättäneet kutsua tapahtumia kansanmurhaksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin on myös tutkimassa tapahtumia, vaikka Myanmar ei olekaan oikeusistuimen jäsen.